Väittelijä Tuula Heiskasen tutkimustulosten valossa skitsofrenia- ja masennuspotilaiden sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät on tärkeää huomioida sairastumisen alusta alkaen ja niitä on seurattava säännöllisesti.
Hän selvitti väitöstutkimuksessa metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä skitsofreniaa ja masennusta sairastavilla sekä psyykkisten oireiden yhteyttä metaboliseen oireyhtymään.
Masennuksen vuoksi hoidetuista potilaista 36 prosentilla oli metabolinen oireyhtymä, ja sillä oli yhteys ajankohtaiseen masennustilaan ja ylensyömiseen. Masennuspotilaista 16 prosentilla paino nousi kuuden vuoden seurannassa merkittävästi eli vähintään kymmenen prosenttia.
– Merkittävän painon nousun riski oli suurin niillä, joilla oli seurannan alussa vaikeammat masennus- ja ahdistuneisuusoireet. Riskiä lisäsi myös hoidon alkupuolella todettu ryhmän C persoonallisuushäiriö, johon liittyy usein ahdistuneisuutta ja pelokkuutta. Masennuksen taustalla olevat lapsuuden tai nuoruuden ikävät kokemukset kolminkertaistivat merkittävän painon nousun riskin, Heiskanen kertoo väitöstiedotteessaan.
Väestöotoksessa pitkäaikaisista mielenterveysoireista kärsivillä oli metabolista oireyhtymää 43 prosentilla ja muilla 23 prosentilla.
– Ainoastaan miehillä masennustila, masennusoireet, itsetuhoiset piirteet, masennuskuorma sekä pitkäaikaiset mielenterveysoireet olivat yhteydessä metaboliseen oireyhtymään. Näistä tekijöistä ajankohtaiset vaikeammat masennusoireet ja pitkäaikaiset mielenterveysoireet olivat heillä itsenäisesti yhteydessä metabolisen oireyhtymään, Heiskanen toteaa.
Skitsofrenia ja masennus kansantautien riskitekijöitä
Tuula Heiskasen tutkimus oli ensimmäinen, jossa skitsofreniaa sairastavilla arvioitiin metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kansainvälisesti hyväksytyllä määritelmällä. Heistä 37 prosentilla oli metabolinen oireyhtymä.
Metabolinen oireyhtymä ei ollut skitsofreniapotilailla yhteydessä psykoosi- tai masennusoireiden vaikeuteen. Muissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu metabolisen oireyhtymän yleistyvän iän ja skitsofrenian sairastamisajan myötä.
Skitsofreniaa sairastavilla on yleisväestöön verrattuna 2–3 kertaa suurempi kuolleisuusriski, mistä enin osa on seurausta somaattisiin sairauksiin liittyvästä kuolleisuudesta.
Skitsofreniaa sairastavilla on 2–3 kertaa enemmän sydän- ja verisuonisairauksia ja 4–5 kertaa enemmän tyypin 2 diabetesta kuin väestössä yleensä.
Masennuksen on myös todettu lisäävän tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja vaikuttavan niiden etenemiseen.
Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa yksittäisten ja lievien vaaratekijöiden kasaumaa, joka lisää sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja yleisen kuolleisuuden riskiä.
Metaboliseen oireyhtymään kuuluvat vyötärölihavuus, plasman haitallisten triglyseridien pitoisuuden nousu ja hyödyllisen HDL-kolesterolin pitoisuuden lasku sekä koholla olevat verensokeri ja verenpaine.
Metabolista oireyhtymää on mahdollista ehkäistä ja hoitaa terveellisillä elämäntavoilla.
LL Tuula Heiskasen väitöskirja Metabolinen oireyhtymä skitsofreniaa ja masennusta sairastavilla tarkastetaan perjantaina 14. elokuuta Itä-Suomen yliopistossa.
