Carl Haglund: Hävittäjien vierailu yhtä dramaattista kuin roska-auton käynti takapihalla

Ex-puolustusministeri ei ymmärrä säännöllistä kohua harjoittelusta amerikkalaisten kanssa.

  • LKS 20160209  Kansanedustaja  Carl Haglund   osallistui  eduskunnan valtiopäivien avauskeskusteluun 9. helmikuuta 2016. LEHTIKUVA Roni Rekomaa

    Carl Haglund.

    ()

Vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi jatkoi torstaina eduskunnan kyselytunnilla kysymyksiään tulevasta USA:n hävittäjien laivuevierailusta Suomeen. Mustajärvi on kaivannut vastausta siihen, kuka hävittäjät kutsui.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) vastasi poissa olleen puolustusministerin puolesta, että asiasta on linjattu marraskuussa tasavallan presidentin ja utvan kokouksessa. Soinin mukaan kaikki on mennyt normaalisti, harjoituksia on vuodessa 87 eikä asialla ole mitään tekemistä Naton kanssa.

– Ei Suomi ole tällä hetkellä Nato-jäsenyyttä hakemassa, eikä sitä olla meille myöskään lentokoneilla tuomassa, Timo Soini sanoi.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan USA on Suomen ilmavoimien tärkein kahdenvälinen kumppani, laivuevierailuja on ollut vuodesta 1997 ja kyse on normaalista harjoitustoiminnasta, jota on suunniteltu yhdessä.

Entinen puolustusministeri Carl Haglund (r.) ihmetteli kohuamista asiasta.

– Minun on hyvin vaikea ymmärtää, miksi siitä (amerikkalaisten kanssa harjoittelusta) aina säännöllisin vuorovälein tehdään isoa dramatiikkaa. Se on yhtä dramaattista kuin se että roska-auto käy tyhjentämässä laatikot takapihalta, Carl Haglund sanoi.

– Jos siitä halutaan tehdä iso numero, siitä voidaan tehdä, mutta se on ihan turhaa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) katsoi, että hanke on asiallinen ja siksi kaikkiin kysymyksiin pitää saada selvät vastaukset.

– On eräs ulottuvuus tässä asiassa, kuka on tehnyt aloitteen. Siihen on saatava luonnollisesti vastaus. Ei se voi olla mikään hämärän peittoon jäävä asia, koska sillä loitonnetaan perusteettomia epäilyjä.

Soini sanoi Kanervan olevan oikeassa.

Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) huomautti, että harjoittelutoiminta ei ole läpihuutojuttu jännittyneessä kansainvälisessä tilanteessa. Hänen mukaansa Ukrainan kriisin alettua tehtiin linjaus, että Suomi jatkaa osallistumista harjoituksiin, mutta ei osallistu harjoituksiin, joka on muuttuneessa tilanteessa saanut toisen luonteen.

– Haluaisin varmistaa, että tämä linjaus on edelleen voimassa.

Timo Soinin mukaan toimintaympäristö luonnollisesti vaikuttaa asiaan ja Tuomiojan kanta on järkevä. Myös Suomen ja Ruotsin yhteistyötä on päätetty syventää, jolla Soinin mukaan on vaikutuksia.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah luetteli kyselytunnin seuraavan asian kysymyksessään useita tekijöitä, jotka kiristävät tilannetta Itämerellä. Hän kysyi, onko hallitus keskustellut tilanteesta.

– Sekä Venäjä että Nato-maat ovat viime päivinä ilmoittaneet lisäävänsä sotilaallista läsnäoloaan tässä meidän lähialueella. Venäjä on sijoittanut ilmatorjuntakalustoa, on uudelleen järjestämässä joukkojaan läntisellä sotilasalueella ja toisaalta Nato-maat ovat vastanneet ilmoittamalla sijoittavansa lisää joukkoja muun muassa Baltiaan ja Puolaan. Myös Iso-Britannia ilmoitti juuri lähettävänsä viisi sota-alusta Itämerelle, Essayah sanoi.

Ulkoministeri Soinin mukaan "totta kai hallitus vastuullisesti seuraa kaikkea, mitä lähiympäristössä tapahtuu".

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.