Summa vastaa noin 3–4 prosenttia koko Suomen reseptilääkemyynnistä, ilmenee Apteekkariliiton selvityksestä, jossa apteekit arvioivat kahden viikon aikana alkuperäisissä pakkauksissaan palautettujen lääkkeiden määrän, rahallisen arvon sekä sairausvakuutusjärjestelmän kautta syntyvän kustannuksen yhteiskunnalle.
Sairausvakuutuksesta maksettavan lääkekorvauksen osuus reseptilääkkeistä on keskimäärin 66 prosenttia. Näin ollen yhteiskunnan osuus käyttämättömäksi jäävien lääkkeiden kustannuksesta on noin 63–83 miljoonaa euroa vuosittain.
Tavallisin syy siihen, että lääkkeet jäävät käyttämättä selvityksen mukaan oli se, että vain osa lääkkeistä kului, vaikka lääkettä oli käytetty lääkärin ohjeen mukaan. Näin vastasi 42 prosenttia lääkejätteitä palauttaneista.
Noin joka kolmannes vastaaja kertoi lääkkeen jääneen käyttämättä, koska lääkäri vaihtoi lääkkeen toiseen. Noin kolmannes vastanneista kertoi, että lääkkeen käyttö oli lopetettu, koska lääke aiheutti haittavaikutuksen.
Reseptilääke jäi käyttämättä myös siksi, että se oli ostettu varmuuden vuoksi (14 %) tai lääkärin määräämää lääkettä oli ostettu niin paljon, että se ehti vanhentua (17 %). Lääkkeitä palautettiin myös potilaan kuoleman takia (13 %).
Vähemmän lääkkeitä, vähemmän lääkejätettä
Apteekkariliitossa on arvioitu keinoja, joilla lääkejätteen määrää voitaisiin vähentää. Samoilla keinoilla voitaisiin saavuttaa tärkeitä säästöjä niin apteekin asiakkaiden kuin yhteiskunnan kannalta.
– Vuoden 2017 lääkekorvauksiin valmistellaan mittavia säästöjä, joiden toteuttaminen lääkehuoltojärjestelmän toimivuutta vaarantamatta on äärimmäisen haastavaa. Säästöjen toteuttamiseen tulisikin etsiä keinoja, jotka edistävät järkevää lääkehoitoa ja samalla vähentäisivät lääkejätteen syntymistä, sanoo Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Vesa Kujala.
Apteekkariliitto ehdottaa lääkejätteen vähentämiseksi, että uusi lääkehoito aloitettaisiin pienellä aloituspakkauksella, jolloin lääkettä jää mahdollisimman vähän käyttämättä, jos lääke vaihdetaan toiseen.
Niin ikään peruskorvattavia lääkkeitä voisi hankkia Kela-korvattuina vasta, kun edellisen ostokerran lääkkeet olisi käytetty lähes loppuun. Vastaava käytäntö on jo nyt erityiskorvattavilla lääkkeillä. Kalleimpia lääkkeitä voisi Apteekkariliiton mielestä ostaa korvattuna vain pienissä erissä, esimerkiksi kuukauden annos kerrallaan.
Myös koneellista annosjakelua pitäisi hyödyntää nykyistä laajemmin. Koneellisessa annosjakelussa asiakkaalle toimitetaan kerta-annoksiin pakatut lääkkeet kahden viikon jaksoissa. Annosjakelun aluksi asiakkaalle tehdään aina lääkehoidon arviointi.
Käyttämättömäksi jääneet lääkkeet olisi hävitettävä palauttamalla ne apteekkiin. Apteekkeihin palautetut lääkkeet toimitetaan Ekokemille hävitykseen. Sekajätteen tai jätevesien mukana hävitetty lääkejäte päätyy luontoon.
