Päästövähennysten suhteen kukin maa tai maaryhmä sai Eija-Riitta Korholan (kok.) mukaan lausua oman tavoitteensa eikä niitä rangaista siitä, jos niihin ei päästä.
Lausutut tavoitteet eivät entisen europarlamentaarikon mukaan edusta mitään sellaista, jota voisi kutsua tasaisemmaksi pelikentäksi, vaikka ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) asiaa näin jo on kommentoinutkin.
– Mitä päästövähennyksiin tulee, kyseessä ei ole laillisesti yhtään sen sitovampi esitys kuin jos minä toivotan teille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta, Korhola kirjoittaa blogissaan.
Tulevaan ilmastoon sopimuksella ei hänen mukaansa ole vaikutusta, sillä lausuttujen tavoitteiden ja lausuttujen sitoumusten välillä on valtava kuilu.
– Syntynyt luonnos sopii kaikille siksi, että siinä sanotaan kaikki, mutta velvoitetaan sitovasti vain vähän. Niinpä jokainen näkee siellä jotain hyvää.
Esimerkeiksi Korhola nostaa Kiinan ja Intian jotka hänen mukaansa aikovat rakentaa runsaasti hiilivoimaa tulevina vuosina sekä Yhdysvallat jota päätöksen toivotus sadan miljardin vuotuisesta ilmastorahoituksesta ei sido laillisesti.
– Ehdotus kelpaa ympäristöjärjestöille ja vihreille, koska siinä mainittu lämpötilatavoite on kunnianhimoinen ja sitoo periaatteessa niitä jotka ratifioivat varsinaisen sopimuksen, joka tällä hetkellä on tekstissä vain liitteenä, Korhola arvioi.
EU:lle sopimuksella sitä vastoin on enemmän vaikutusta, sillä EU-jäsenmaiden eteen tuodaan hänen mukaansa ratifioitavaksi sitova osio. Korhola arvioi harvan ilmastosovusta ilahtuneen kansalaisen tajuavan, että kaksiosaisuuden takia sopimukseen on leivottu sisään erilaiset pelisäännöt.
– Ja jos sadan miljardin vuotuinen ilmastorahoitus kaatuu kokonaan meille, voinemme pitää Pariisin sopimusta taloutemme alas ajamisen merkkipaaluna.
