– Kansainvälisyys ei ole itsetarkoitus, vaan se on keino saada yliopistolle yhä parempaa opetusta ja tutkimusta, rehtori Jukka Kola sanoi yliopiston 375-vuotisjuhlassa torstaina.
Hän arvioi, että ulkopuoliset vaikutteet voivat olla yliopiston menestymisen kannalta ratkaisevia.
– Tarvitsemme joukkoomme tutkijoita ja opiskelijoita, jotka tuovat mukanaan uusia ajatuksia, sillä kaikki viisaus ei ole Suomessa. Tulijat saavat olla mistä maakunnasta, maasta tai yliopistosta tahansa, ainoastaan heidän osaamisellaan on merkitystä, Kola sanoo.
Hän myöntää, että kansainvälistymisen eteen on tehtävä työtä niin rekrytoinnissa kuin opetuksessa.
– Ei riitä, että suomenkielinen opetus vain muutetaan englanninkieliseksi, vaan kansainvälisyyden pitää näkyä opetuksen sisällössä.
Kola arvioi, että myös koulutusviennin edistämiseksi opetustarjonnan laatua, houkuttavuutta ja näkyvyyttä on parannettava.
Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöstä viidennes on ulkomaalaisia, mutta professoreista vielä alle kymmenesosa.
Kotoutuminen ja työllistyminen hankalaa
Kolan mukaan Helsingin yliopisto kuuluu maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon, mikä helpottaa sekä huippututkijoiden houkuttelemista että kansainvälisten kumppaneiden hankkimista.
Vaikka yliopisto olisi ulkomaalaisille houkutteleva, kotoutuminen Suomeen saattaa muutoin olla vaikeaa. Kola perää vastuuta etenkin työnantajilta.
– Työnantajat puhuvat lämpimästi ulkomaisista osaajista. Käytännössä ulkomaalaisten vastavalmistuneiden tai tutkijoiden, saati heidän puolisoidensa, on vaikea saada töitä Suomessa.
Kola muistuttaa, että kansainvälistyminen on keino parantaa Suomen hyvinvointia ja kilpailukykyä.
– Tarvitsemme Suomeen uusia ajatuksia ja kansainvälistä näkökulmaa. Maahanmuutto kannattaa ihan itsekkäistäkin syistä, Kola pohtii.
Virkamieskouluttajasta tutkimusyliopistoksi
Helsingin yliopisto täyttää 375 vuotta tänään torstaina 26. maaliskuuta. Päivämäärä juontuu perustamiskirjasta, jonka kuningatar Kristiinan holhoojahallitus allekirjoitti vuonna 1640. Tuolloista Turun Akatemiaa ei perustettu tutkijoiden, vaan virkamiesten ja pappien kouluttamiseksi.
Yliopisto toimi Kuninkaallisena Turun akatemiana vuoteen 1808 saakka. Suomen sodan myötä sen nimi muuttui Keisarilliseksi Turun akatemiaksi. Yliopisto muutti Helsinkiin vuonna 1828 ja sai nimekseen Suomen Keisarillinen Aleksanterin-yliopisto. Nimi Helsingin yliopisto on ollut käytössä vuodesta 1919.
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja yhdeksällä muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti yltänyt maailman sadan parhaan yliopiston listalle erilaisissa vertailuissa.
