Valtaenemmistö kansasta vaatii kirjastojen rahoituksen turvaamista. Täysin tai jokseenkin tätä mieltä on 91 prosenttia suomalaisista. Sama määrä vastaajista on täysin tai jokseenkin vakuuttunut siitä, että ”syrjäseutujen asukkailla tulee olla mahdollisuus kirjastopalveluihin”.
Tulokset käyvät ilmi kesäkuun loppupuolella tehdystä tutkimuksesta, jossa Kantar TNS selvitti Akavan Erityisalojen toimeksiannosta suomalaisten suhtautumista kirjastoihin.
Enemmistö vastaajista uskoo, että kirjastopalveluiden laadun takeena on koulutettu ja pätevä henkilöstö. Näin katsoo 87 prosenttia suomalaisista. Tällaisen henkilöstön antamaa palvelua myös arvostetaan. Vain neljäsosa kansasta asioisi mieluummin itsepalvelukirjastoissa.
Paljon on myös suomalaisia, jotka arvostavat kirjaston tunnelmaa niin paljon, että pitävät kirjastoa ”asuinyhteisön olohuoneena”. Noin joka neljäs on täysin ja melkein joka toinen jokseenkin tätä mieltä.
Lukeminen kuuluu sivistykseen
Suomalaiset katsovat, että kirjojen lukeminen on osa sivistystä. Täysin tai jokseenkin tätä mieltä on 92 prosenttia kansasta.
Lukemisen yhteys sivistykseen tunnustetaan kaikissa väestöryhmissä. Silti voi todeta, että mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse, sitä vahvempana näiden asioiden välistä yhteyttä pidetään.
Naisista useampi kuin miehistä on tätä mieltä, eläkeläisistä suurempi osa kuin opiskelijoista. Vasemmistoliittolaisten, vihreiden ja kokoomuslaisten ajatukset yhtyvät tässä asiassa: kaikkien kannattajista keskimääräistä useampi liittää lukemisen sivistykseen.
Kirjat kirjastojen päätehtävä
Kirjat muodostavat kirjastojen toiminnan ytimen. Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta on vähintään jokseenkin sitä mieltä, että kirjastojen tulee keskittyä kirjoihin ja tietopalveluihin.
Myös digitaalisuus nähdään tänä päivänä kirjastotoiminnan tärkeänä osana. Suomalaisten enemmistö toivoisi kirjastojen myös opettavan digitaitoja.
Kirjastojen rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa jakaa selvästi käsityksiä. Asiaa edellyttäviä (43 prosenttia) on osapuilleen yhtä paljon kuin niitä, jotka eivät pidä sitä tarpeellisena (41 prosenttia).
Kysymys maahanmuuttajien kotouttamisesta jakaa kaikki tutkitut väestöryhmät, mutta perussuomalaisista löytää kaikkein varmimmin heitä, joiden mielestä tehtävä ei kuulu kirjastoille. Myös keskimääräistä useampi yrittäjä ja johtaja suhtautuu asiaan epäillen. Eniten tämä ehdotus saa tukea vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajilta.
Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1.032 henkilöä 16. – 21.6.2017 välisenä aikana. Virhemarginaali on keskimäärin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.
