Tekniikka&Talous -lehden toimittaja Jukka Lukkari kolumnoi otsikolla Hesarin toimittajat ovat juoppoja.
– Otsikko on hieman provosoiva, Lukkari epäilee kolumnissaan.
– Eihän ihmisryhmiä enää nyky-Suomessa ole sopivaa lokeroida muutaman yksittäisen ihmisen perusteella. Vai onko sittenkin? Yhden ryhmän tapauksessa lokerointi tuntuu olevan edelleen voimissaan, hän toteaa.
Kirjoitukseensa Lukkari kertoo antaneen kimmokkeen Helsingin Sanomien 25.5.2016 pääkirjoitussivun Juha Akkasen kolumni. Siinä Akkanen käsitteli Insinööriliiton Pertti Porokaria:
”Yhteiskuntatieteilijän näkökulmasta Porokari edustaa tyypillistä insinöörin ajatusmaailmaa. On vain on ja off, ykkönen ja nolla. Välimuotoja ei insinööri tunne. Insinöörin maailmassa yhtälö joko menee umpeen ja kone toimii, tai yhtälö ei mene umpeen eikä kone liioin toimi. Sama insinöörille tutulla binäärikoodilla: jos ei 1, niin silloin 0”, HS:n Akkanen kirjoitti.
”Insinöörin maailmassa logiikka varmasti pelaa. Mutta se vaikeuttaa asioiden edistämistä silloin, kun pitää sovitella erilaisia näkökulmia yhteen, hakea kompromissia tai asettua toisen asemaan. Insinöörin mielestä hän on oikeassa ja eri mieltä olevat väärässä. Mielipiteillä ei ole sijaa, kun kaiken voi päätellä puhtaan rationaalisesti. Jos kaksi insinööriä riitaantuu, ei riidalle tule loppua”.
”Vanhassa kaskussa kysytään, miksi ratakiskokin menee mutkalle insinöörin käsittelyssä. Vastaus: fiksumpi antaa periksi ensin”, Akkanen totesi.
Tekniikka&Talouden Jukka Lukkarin mielestä HS:n ”kirjoitusta lukiessa mieleen palautuvat vanhat koulukirjat. Niissähän italialaiset olivat huolettomia viheltelijöitä, hetken lapsia jotka eivät ajatelleet huomista päivää. Afrikkalaiset kuljeskelivat savannilla keihäs kädessä avojaloin iloisesti hymyillen”.
– En osaa diplomi-insinöörinä sanoa, edustavatko Akkasen ajatukset yleisemmin yhteiskuntatieteilijöiden näkökulmaa. En osaa sanoa, koska en usko yhteiskuntatieteilijöiden olevan mikään yhtenäisesti ajatteleva nippu. Senkin tutkinnon suorittaneista löytynee fiksuja ja tomppeleita, hyviä neuvottelijoita ja huonoja neuvottelijoita, riidanhaastajia ja kompromissien hakijoita, Lukkari kirjoittaa.
