Kansanedustaja ja yrittäjä Hjallis Harkimo (kok.) kirjoittaa Iltalehden blogissaan, että työmarkkinajärjestöjen valta on romutettava. Hänen mukaansa kolmikannalla ei enää pysty saamaan aikaan ratkaisuja, joilla pääsisi edes kokeilemaan parempaa joustavuutta työmarkkinoilla.
– Olen ihan varma, että yksi syy kansalaisilla aikoinaan äänestää perussuomalaisia oli alitajuinen. Äänestäjät aistivat, että kolmen suuren puolueen kimppakiva ja samanaikainen pakkoavioliitto työmarkkinajärjestöjen kanssa oli aikansa elänyt. Siitä oli tullut kulissiliitto, jossa jokainen esitti, että kaikki on ihan hyvin, vaikka kukaan ei lopulta ollut tyytyväinen, Hjallis Harkimo toteaa.
Kolmikantainen malli sopia asioista on Harkimon mielestä nykyajan maailmassa ratkaisumalli, jossa ei ratkaista yhtään mitään.
– Kaikenlaista yritetään, viralliset ja epäviralliset konklaavit kokoontuvat ja viineriä kuluu. Mikään ei koskaan johda mihinkään.
Hän uskoo, ettei työllisyysryhmänkään lopputulema johda yhtään mihinkään.
– Meillä on semmoinen ammattiyhdistysliike, joka ei anna missään periksi. Senkin nyt vielä voisi kestää, mutta kun päälle perussuomalaiset vielä ovat sanoneet, etteivät he aio tehdä päätöksiä, joita SAK ei hyväksy.
– Se antaa semmoisen signaalin, että asioissa ei todellakaan tulla pääsemään eteenpäin. Milloin ymmärrämme, että työmarkkinajärjestöjen valta on romutettava?
Avoimet työpaikat eivät Harkimon mukaan Suomessa täyty, koska työmarkkinoilla ei ole kilpailua eikä kustannustasoa saada laskettua. Hänen mukaansa ihmiselle olisi parempi mielekäs päivittäinen tekeminen – joskin pienellä palkalla – kuin eristäytyminen samalla pienellä tulotasolla kotiin.
– Voimme pumpata rahaa kotimarkkinoille, mutta se on tekohengitystä. Pitkän päälle meidän on saatava vienti vetämään, jotta saamme bruttokansantuotteen nousemaan. Se on pidemmän päälle ainoa tapa saada ihmiset töihin. Voimmehan me ottaa lisälainaa koko ajan ja pumpata sillä kysyntää kotimarkkinoille, mutta se johtaa pidemmän päälle katastrofiin, Harkimo toteaa.
Hänen mielestään erikoista on sekin, etteivät yrittäjät ole koskaan neuvottelemassa, kun näitä asioita ratkotaan.
– He ovat kuitenkin ainoat, jotka voivat pelastaa tämän maan ja työllistää ihmisiä. Tällä menolla ajaudumme umpikujaan ja koko tämä systeemi muuttuu pakon edessä.
