Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo kansainvälistä yhteistyötä nyt yhä tiivistettävän maahanmuuttoasioissa.
Häkkänen oli tiistaina yleisötilaisuudessa Mikkelin torilla kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä.
– Samalla myös kotimaassa pitää tonkia perusteellisesti kaikki erilaiset mekanismit, joita voitaisiin tarkentaa ja jäntevöittää, oikeusministeri Antti Häkkänen totesi Turun iskun jälkeisestä ajasta.
– Maahanmuuttoon liittyvissä asioissa pitää tavallaan olla sydän lämpöisenä koko ajan. Autetaan tiettyjä ihmisiä, mutta aika kirkkaalla ja kylmälläkin järjellä ratkotaan myös turvallisuuskysymyksiä.
Häkkäsen mukaan ”on lieveilmiöitä, joiden taklaamiseen täytyy saada lisää resursseja ja toimivaltuuksia”.
Hänen mukaansa muun muassa tiedustelun suhteen Suomessa on nukuttu ruususen unta.
Tiedustelulakien kiirehtimisellä ja eduskunnan 5/6-enemmistön käyttämisellä voidaan voittaa vuosi aikaa.
– Vaikka on ikäviä ja kauheita asioita tapahtunut, ei kannata läpät silmillä ryhtyä tekemään lainsäädäntöä. Tehdään huolella, analysoiden. Tiedustelulainsäädäntö tarvitaan, se on jo myöhässä, ja samaan aikaan pitää kantaa huolta yksityisyyden suojasta ja muista perusoikeuksista. Pohjaesityksessä kansalaisten perusoikeudet pystytään turvaamaan, hän vakuuttaa.
– Jokainen perusoikeuksien rajoituselementti on huolella ja tarkkaan analysoitu. Siitä haluan pitää kiinni. Jos perustuslakiin tehdään mitään rajauksia tai tekstimuutoksia, sen analyysin täytyy olla kristallinkirkas, sillä se toimii myös periaatepäätöksenä kiirehtimismenettelyn käyttämisestä.
Vauhdilla ja huolella
Kiirehtimismenettelystä on Antti Häkkäsen mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunta linjannut, että se on tarkoitettu vain äärimmäisiin poikkeustilanteisiin pakottavassa ja välttämättömässä, yllättävässä tilanteessa.
Ministeri sanoo pääviestinsä olevan, että tämän menettelyn käyttäminen pitää perustella erittäin huolellisesti, ettei aukea porttia liian kevyille muutoksille.
– Vaikka Turun tapahtumia ei olisi tapahtunut, oli yhteinen selkeä tahtotila, jossa tiedettiin että se mitä Euroopassa on nähty saattaa rantautua Suomeen. Minun ajattelussani ei ole tapahtunut, että olisi jokin yhtäkkinen herääminen. Nämä tiedustelulait on vietävä vauhdikkaasti, mutta erittäin huolellisesti valmisteltuina eteenpäin, Häkkänen kuvailee.
Olisivatko Turun tapahtumat ehkä olleet ehkäistävissä, jos lait olisivat jo olleet voimassa?
– Kannattaa olla aika varovainen analyysissa, että vaikka mitä toimivaltuuksia tai voimavaroja lisättäisiin, että niillä voitaisiin estää täysin mielivaltaisia yksilöiden sairaita rikoksia… Niitä ei todennäköisesti pystytä estämään kaikkia, vaikka olisi mitkä tiedustelulait voimassa. Mutta sillä pystytään ainakin edesauttamaan sitä, että ollaan ainakin riittävällä tasolla ja tehty kaikki se mitä voidaan iskujen estämiseksi.
– Niissäkin maissa missä on aika laajat viranomaisten toimivaltuudet tapahtuu silti kaikenlaisia hyvinkin ikäviä tapahtumia. Emme voi sanoa että jos tehdään tiettyjä korjaavia toimenpiteitä, että ne poistaisivat kaiken uhan. Se lieventää uhkaa ja antaa meille niin hyvät toimivaltuudet kuin voidaan, mutta ei saa antaa kansalaisten ymmärtää että avoimessa yhteiskunnassa olisi joku yksi helppo keino.
Kun mielenmaisema muuttuu
Turun tapahtumat vaikuttivat Antti Häkkäsen mukaan häneen itseensä niin, että ne ”jäntevöittävät ja väkevöittävät vakavassa tilanteessa” lainsäädännön tekemistä.
Hän sanoo kuitenkin suhtautuneensa jo aiemmin vakavalla mielellä ja olleensa viemässä tiedustelulakeja nopeasti eteenpäin.
– Kansalaisista ja puolueista varmaan viimeisetkin tahot huomasivat nyt, että Suomeen saattaa kanavoitua uhkaa, Antti Häkkänen arvelee.
Oikeusministeri ei ota kantaa siihen, mitä konkreettisesti pitäisi esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille tehdä.
– Mutta kannan huolta siitä, että siinä vaiheessa on suuri riski siihen, että se mielenmaisema muuttuu hyvin negatiiviseksi. Tällaisessa tilanteessa viranomaisella täytyy olla riittävät keinot kontrolloida, valvoa, vahtia, Antti Häkkänen sanoo.
– Tämä on Euroopan maissa yhteinen haaste.
Turun iskun tekijä oli ollut turvapaikanhakijana Saksassa, mutta ei näkynyt rekisterissä Suomessa. Häkkänen sanoo olevansa selvittämässä, miksi hän ei ollut rekisterissä.
– Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan lisää. Tietojen vaihto on siinä aivan avainasemassa. Haluan siitä viranomaisdataa vielä enemmän: onko tilanne se, ettei eurooppalainen tietojenvaihto pelaa kunnolla? Nämä on pakko saada tietoon mahdollisimman tehokkaasti.
