Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki syytti eduskunnassa tämänhetkisestä Kreikka-tilanteesta Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää.
– Komissio ja euromaat olisivat hyväksyneet Kreikan vastaantulon, merkittävät leikkaukset, mutta IMF ei niitä hyväksynyt vastoin omia tutkimuksiaan, Paavo Arhinmäki sanoi.
Hän kysyi ”mikä on demokratian tila EU:ssa, kun maa ei itse saa päättää sopeutuksen sisällöstä, jonka myös komissio ja euromaat olisivat hyväksyneet, mutta IMF tulee ja torppaa sen”.
– Jos Kreikka nyt pakotetaan ulos euroalueelta, niin mitä tämä merkitsee Suomen saataville? Silloin Kreikka ei pysty maksamaan mitään takaisin Suomelle.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz totesi olevan hyvä, että Paavo Arhinmäki kiinnitti huomiota velkojamaiden saataviin.
– Luulen että yleisessä keskustelussa suomalainen kansalaismielipide on pikkaisen harhautunut sellaiseen ajatteluun, että jos Kreikka poistuu eurosta, niin ongelma poistuu. Ongelma ei poistu. Meillä on sekä välittömiä saatavia Kreikalta että Kreikan mahdollinen euroero todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti koko euroalueen talouskehitykseen ja sitä kautta Suomeen, Ben Zyskowicz sanoi.
Ei oppia Syrizalta
Keskustan Matti Vanhasen mukaan nyt kysytään, minkälaiset velalliset ovat luotettavia. Hänen mukaansa on tärkeää, että annamme uskottavan kuvan siitä, että hoidamme sen mitä olemme hallitusohjelmassa puhuneet ja luvanneet.
– Jokaisessa käänteessä joissa säästöjä on tavalla tai toisella viimeisen kuukauden aikana käsitelty, niin aina sitä mukaa kuin joku säästö on ollut esillä, on ilmoitettu että sitä vastustetaan, Matti Vanhanen totesi opposition linjasta.
Sdp:n Antti Lindtman pyysi pääministerin ilmoitusta käsillä olevasta Kreikan tilanteesta. Hänen mukaansa pääministerillä ja pääministerin sijaisella on nähty eri linjoja.
Keskustan Olavi Ala-Nissilä kehotti Paavo Arhinmäkeä olemaan menemättä toista kertaa Kreikkaan hakemaan Syrizalta oppia.
– Luulen että Kreikan nykyhallitus vedättää tätä niin kauan kuin sen annetaan vedättää.
Zyskowicz palasi myöhemmin korjaamaan Arhinmäen väitteitä tilanteesta.
– Kyse oli siitä, että Kreikan kokonaistarjous ei herättänyt käsitystä siitä, että Kreikka pystyy näin saamaan taloutensa kuntoon. Kun maa on velkainen ja kun se on velkojien armolla ei sillä ole hirveästi varaa asettaa ehtoja näille velkojille, vaan velkojat asettavat sille, Ben Zyskowicz huomautti.
– Nykyhallitus (Kreikassa) on tehnyt katastrofaalisen virheen siinä, että se lupasi vaaleissa kansalle, että velat muuttuvat saatavaksi ja etuja tulee lisää.
Elämme päivä päivältä
Valtiovarainministeri Alexander Stubb totesi eduskunnalle, että Suomen linja Kreikasta on ”yksiselitteisen selkeä”.
– Me emme ole lähtemässä sellaiseen ratkaisuun, joka toisi meille lisävastuita. Me pysyimme myös mandaatin piirissä näissä neuvotteluissa todeten, ettemme ole rakentamassa lisävelkahelpotuksia, vaan lähdemme siitä että Kreikan on ensin sovittava toisen ohjelman päätöksistä ja siihen liittyvästä ehdollisuudesta.(Kreikan) hallituksella on ollut viisi kuukautta aikaa tehdä se ja valitettavasti ei edellytyksiä tähän tilanteeseen ollut.
Stubbin mukaan Suomi toimii sen puolesta, että Kreikka jatkaa euroalueessa ja toisaalta pyrkii välttämään kaikki tartuntariskit kriisimaihin.
– Lisämandaattiin ei ole tällä hetkellä mitään tarvetta. Tässä tilanteessa kannattaa varmaan seuraavien viikkojen aikana pitää pää kylmänä, ja myös ehkä sydän lämpimänä, ja viedä tätä kokonaisuutta rauhassa ja maltilla eteenpäin, Alexander Stubb sanoi.
– Olemme uuden tilanteen edessä. Voi tapahtua arvaamattomia käänteitä.
Valtiovarainministerin mukaan ylimääräisestä euroryhmästä tai huippukokouksesta ei ole ollut puhetta toistaiseksi.
– Elämme päivä päivältä ja katsomme miten tilanne etenee.
