Tuoreen katsauksen mukaan sairastumisriski näyttää näet olevan sitä suurempi mitä lyhemmät telomeerit ovat, Duodecim kertoo.
Telomeerit ovat kuin solujen biologisia kelloja, jotka lyhentyvät solun jakaantuessa. Solu kuolee, kun telomeerien pituus pienenee kriittiseksi. Katsauksissa telomeerien lyhyys on liitetty aikuistyypin diabeteksen ja syövän riskiin, mutta näyttö sydän- ja verisuonitautiriskistä on ollut ristiriitaisempi.
BMJ-lehdessä julkaistussa katsauksessa uudelleen analysoitiin 24 telomeerien pituuden ja sydän- ja verisuonitautien yhteyttä selvittäneen tutkimuksen tietoja. Tutkijat kartoittivat myös, miten eri tutkimusasetelmat vaikuttivat tuloksiin. Yhteensä tutkimuksiin oli osallistunut lähes 44 000 miestä ja naista, joista noin 5600 sairastui sepelvaltimotautiin ja 2800 aivoverenkierron häiriöön.
Analyyseistä ilmeni, että sepelvaltimotaudin sairastumisriski oli sitä suurempi mitä lyhemmät telomeerit olivat. Yhteyden todettiin säilyvän tavanomaisista sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä riippumatta niin etenevissä kuin takautuvissa tutkimusasetelmissa.
Mielenkiintoinen havainto oli, että vaikka telomeerien pituus liittyi niin ikään myös aivoverenkierron häiriöiden vaaraan, ei yhteys ollut enää merkitsevä, kun tutkijat huomioivat vain etenevät ja isot tutkimukset. Tutkijat toteavatkin, ettei telomeerien pituuden yhteys aivoverenkierron häiriöihin ole näin ollen yhtä selvä kuin sepelvaltimotaudissa.
Tutkijoiden mukaan tarvitaan silti vielä laajoja eteneviä lisätutkimuksia, ennen kuin telomeerien pituutta voidaan hyödyntää potilaiden sydäntautiriskin arvioinnissa.
