Malesia on tällä hetkellä halal-tuotteiden markkinan kärkipelaaja maailmassa. Se panostaa alan kehittämiseen säilyttääkseen asemansa kilpailun kiristyessä, selviää Suomen Kuala Lumpurin -suurlähetystön raportista.
Raportin mukaan halal-markkinan huima yli 10 prosentin vuosikasvu kannattaa huomioida myös Suomessa.
– Noin 70 maata on mukana halal-tuotannossa, ja markkinoilla vallitsee alituotantotilanne, jossa tuottajat pystyvät vastaamaan vain viidesosaan kysynnästä.
Halal on islamin uskon termi sallituille tuotteille, joiden valmistusprosessissa on noudatettu uskonnon puhtaussäännöksiä, käytetty vain sallittuja raaka-aineita ja suoritettu tiettyjä rituaaleja. Muslimit eivät saa syödä muita tuotteita.
Pääsääntöisesti kaikki mikä ei ole erikseen kiellettyä (haram), kuten porsaan tai alkoholin käyttö raaka-aineina, on sallittua (halal). Eri tuotteilla on myös valmistusprosesseihin liittyviä vaatimuksia.
Elintarvikkeiden lisäksi halal-markkinoiden piiriin kuuluviksi lasketaan islamin sääntöjä noudattava matkailu, kosmetiikkatuotanto, lääkkeet ja islamilainen pankkitoiminta.
– Alan toimijat pyrkivät lisäämään keskinäistä yhteistyötä ja luomaan tasapainoisen, kehittyneen, innovatiivisen ja tietotekniikkaan nojaavan halal-talouden kokonaisuuden.
Malesia sijoittui hiljattain ensimmäiseksi Thomson Reutersin islamilaista finanssitaloutta mittaavassa indikaattorissa. Se ohitti mittauksessa Yhdistyneet Arabiemiraatit, Saudi-Arabian ja Qatarin.
– Malesia näkee halal-tuotannon itselleen uutena kasvuveturina, ja sen halal-tuotteiden viennin on ennustettu kasvavan tänä vuonna noin 19 prosenttia viime vuoden noin kymmenestä miljardista USA:n dollarista.
Raportin mukaan perusta yhtenäiselle halal-markkinalle on rakennettu, mutta sen idea on edelleen kehittymisvaiheessa.
– Kansainvälisen kaupan teknisten esteiden purkaminen halal-tuottajien väliltä nähdään tärkeäksi markkinan kehittymisen kannalta. Markkinan rakenne on hajanainen ja kehittyäkseen se tarvitsee yhdet puitteet yhteisten standardien luomiselle.
Raportti korostaa, kuinka halal-tuotteet tavoittavat kaikki kuluttajat, kun taas ei-halal-tuotteet tavoittavat vain ei-muslimit.
– Halal-konseptin laajempi ymmärtäminen vaatii vuosien opiskelun, ja koska säännöt muodostuvat lopulta uskonnon tulkinnan kautta, on hyvin vaikeaa arvioida millaiseksi kokonaisuus lopulta kehittyy. Halal-sertifiointi on vahvasti esillä myös EU:n ja Malesian välisissä vapaakauppaneuvottelukeskusteluissa.
– Halal on kiistatta megatrendi, jonka suhteen suomalaisyritysten kannattaa olla valppaana. Halal-tuotteiden kysyntä kasvaa myös Suomessa ja ainakin yksi suomalainen viennistä kiinnostunut halal-sertifioitu siipikarjan tuottaja löytyy jo. Hieman yllättävästi myös makeisteollisuudessa ollaan kiinnostuneita halal-tuotannosta
