Yleisen asevelvollisuuden suosio on romahtanut, ilmenee tuoreesta Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselytutkimuksesta. Suomalaisista noin puolet eli 52 prosenttia katsoo, että Suomen puolustuksen pitäisi perustua nykyisenkaltaiseen miehiä koskevaan yleiseen asevelvollisuuteen ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Vielä vuosi sitten näin ajatteli 65 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Samalla on noussut niiden osuus, jotka kannattavat sekä miehiä että naisia koskevaa yleistä asevelvollisuutta. Tätä tukee nyt 23 prosenttia vastaajista, kun vuosi sitten luku oli 15 prosenttia.
Kyselysssä sekä miesten että naisten tuki yleiselle asevelvollisuudelle on täsmälleen sama – 52 prosenttia, mutta miehissä on enemmän niitä, jotka ulottaisivat velvoitteen myös naisiin. Naiset taas kannattavat miehiä enemmän siirtymistä molempia sukupuolia koskevaan vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen. Neljänneksi vaihtoehdoksi tarjottiin kyselyssä siirtymistä ammattiarmeijaan, mitä kannatti alle kymmenen prosenttia kyselyyn vastanneista.
Puolueiden kannattajista eniten tukea yleiselle asevelvollisuudelle löytyy perussuomalaisten kannattajista, joista 65 prosenttia ajattelee näin. Lähes yhtä iso osuus keskustan kannattajista tukee nykyisenkaltaista asevelvollisuutta, 62 prosenttia kyselyyn vastanneista. Kolmanneksi eniten tukea löytyy SDP:n kannattajista.
Kokoomuksen kannattajissa yleisen asevelvollisuuden tuki on sama kuin valtaväestössä – 52 prosenttia. Puolueen tukijoista kuitenkin yli kolmannes katsoo, että Suomessa tulisi siirtyä sekä miehiä että naisia koskevaan yleiseen asevelvolisuuteen. Osuus on suurin verrattuna muiden puolueen kannattajiin.
Valikoivalle asepalvelukselle ei kannatusta
Vaikka yleisen asevelvollisuuden suosio on MTS:n kyselyssä laskenut, valtaosa suomalaisista ei kannata kuitenkaan siirtymistä valikoivaan varusmiespalvelukseen, jolloin vain osa ikäluokasta saisi sotilaallisen koulutuksen ja reservin määrä supistuisi nykyisestä. Myöskään ammattiarmeija ei saa tukea. Kun kyselyssä esitettiin vastaajille nämä kolme vaihtoehtoa, nykyjärjestelmän säilyttäisi 71 prosenttia vastanneista. 13 prosenttia kannatti vaihtoehtoa ”pienennetään valikoivasti” ja kymmenen prosenttia siirtymistä ammattiarmeijaan.
Näin kysyttynä puolueen kannattajista eniten nykyjärjestelmää tukevat keskustan kannattajat, 88 prosenttia. Seuraavana tulevat kokoomuksen kannattajat, joista näin ajattelee 82 prosenttia. Vähiten nykyjärjestelmää kannatetaan vihreiden ja vasemmistoliiton tukijoissa. Kummassakin ryhmässä myös muihin puolueisiin verrattuna selvästi isoin osuus – noin viidennes – pienentäisi reserviä valikoivasti.
MTS:n tutkimuksessa kysyttiin näkemystä myös sekä miehiä että naisia koskevasta yleisestä kansalaispalveluksesta, jonka voisi suorittaa joko siviili- tai varusmiespalveluna. Kyselyyn vastanneista vähän yli puolet eli 54 prosenttia kannatti tätä. Puolueen tukijoissa erottuivat etenkin vihreiden kannattajat, joista peräti 74 prosenttia kannatti siirtymistä yleiseen kansalaispalvelukseen.
MTS:n tutkimuksessa kysyttiin myös kutsuntajärjestelmän ulottamisesta naisiin. Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi – eniten kannatusta kyselyssä sai vaihtoehto, jossa kaikille 18 vuotta täyttäville naisille lähetettäisiin tietoa mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Tätä kannatti 38 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Henkilökohtainen maanpuolustustahto laskenut
Maanpuolustustahto on pysynyt kutakuinkin ennallaan, vaikka suunta on viime vuosina ollut MTS:n kyselyssä alaspäin. Kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta? ” vastasi myönteisesti nyt 65 prosenttia, kun osuus viime vuonna oli 68 prosenttia. Naisten maanpuolustustahto on laskenut kyselyssä enemmän kuin miesten.
Maanpuolustustahtoa selkeämmin on laskenut kuitenkin suomalaisten henkilökohtainen maanpuolustustahto. Kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan?” vastasi nyt myönteisesti 80 prosenttia, kun viime vuonna osuus oli 85 prosenttia. Lukema on matalin MTS:n mittaushistoriassa, jossa kysymys on esitetty 11 kertaa vuodesta 1995 lähtien. Myönteisten vastausten osuus on vaihdellut 80–87 prosentin välillä.
MTS:n vuosittainen kyselytutkimus koskien suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta toteutettiin Taloustutkimus Oy:llä. Koronatilanteen vuoksi tutkimus toteutettiin tänä vuonna yhdistelmänä omnibus-tutkimuksen henkilökohtaisia haastatteluja sekä osin Taloustutkimuksen internet-paneelissa.
Tutkimuksen kohderyhmänä on Suomen 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Tutkimuksen otoskoko on 1169 henkilöä. Henkilökohtaiset haastattelut tehtiin 16.9.–6.10.2020. Paneeliosion vastaukset kerättiin 29.9.–1.10.2020. Tutkimuksen virhemarginaali on koko väestön osalta 3,2 prosenttiyksikköä
suuntaansa.
