Kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden luonnehti äskettäisessä tv-haastattelussa Vladimir Putinia tappajaksi, Kremlin propagandakoneisto teki tutkija Andrei Kolesnikovin mukaan kaikkensa saadakseen venäläiset tiivistämään rivinsä maataan autoritaarisin ottein johtavan presidenttinsä taakse.
Ponnistelujen tulokset jäivät hänen mukaansa kuitenkin laimeiksi – vetoaminen kansan patrioottisiin tunteisiin näyttää kadottaneen tehonsa.
– Tosiasiassa fanituksen liekki sammui jo vuosia sitten. Putinin kannalta kaikki on ollut yhtä alamäkeä vuodesta 2018, jolloin hän romahdutti kannatuslukunsa toteuttamalla epäsuositun uudistuksen Venäjän eläkejärjestelmään, Moskovan Carnegie-instituutin sisäpolitiikan tutkimusohjelmaa johtava Kolesnikov toteaa Foreign Policy -lehdessä.
– Maaliskuussa mitattu 63 prosentin kannatuslukema on enää kalpea aavistus vuonna 2014 tapahtuneen Krimin valtauksen jälkeisestä 88–89 prosentin tasosta.
Bidenin luonnehdintaan Putin reagoi tuoreeltaan trollaamalla tätä Venäjän valtiollisella tv-kanavalla. Vaikka episodi sai runsaasti huomiota kansainvälisessä mediassa, venäläisiä se ei Kolesnikovin mukaan juuri hetkauttanut.
Luottamus Putiniin pohjalukemissa
Maaliskuussa Putin organisoi Moskovaan mittavan kansanjuhlan, jonka tarkoituksena oli juhlistaa Krimin Venäjään liittämisen seitsemättä vuosipäivää. Tapahtumaan suhtauduttiin Kolesnikovin mukaan kaikissa poliittisissa ryhmissä varsin ristiriitaisin tuntein.
– Venäjällä on tällä hetkellä voimassa koronapandemiasta johtuvia rajoituksia, joihin viranomaiset herkästi vetoavat vainotessaan oppositioaktivisteja. Samat viranomaiset näkivät kuitenkin asianmukaiseksi järjestää maan suurimmalla stadionilla mammuttimaisen spektaakkelin, jonka kymmenet tuhannet osallistujat eivät noudattaneet minkäänlaisia turvavälejä. Edes Putinin hallintoon lojaalisti suhtautuvat ihmiset eivät voineet olla havaitsematta näitä hävyttömiä kaksoisstandardeja, Kolesnikov sanoo.
Kuvaavaa Putinin kasvavalle ahdingolle on se, että vaikka enemmistö kyselytutkimusten vastaajista ilmoittaa yhä kannattavansa häntä, enää 32 prosenttia venäläisistä kertoo luottavansa häneen.
Lakkaamaton lännen demonisointi tai muut Kremlin hokkuspokkustemput eivät Kolesnikovin mukaan yksinkertaisesti enää riitä kääntämään venäläisten huomiota pois maan sisäisistä ongelmista ja epäkohdista.
– Vaikka keskivertovenäläiset saattavat edelleen uskoa, että länsi on paha, he kuitenkin käsittävät oikein hyvin, että Venäjälle koituisi suunnatonta hyötyä yhteistyöstä sitä taloudellisesti huomattavasti vahvempien USA:n ja Euroopan unionin kanssa. Venäjän viranomaiset eivät todellakaan enää voi sysätä kaikkia maansa ongelmia lännen vehkeilyn syyksi, hän toteaa.
