Runsaat neljä vuotta jatkuneesta Venäjän vankeudesta viime syksynä vapautunut nimekäs ukrainalainen elokuvaohjaaja Oleh Sentsov vertaa presidentti Vladimir Putinia leijonaan, joka esiintyy kansainvälisillä foorumeilla lampaan vaatteissa pyrkien sulautumaan sivistyneiden kansakuntien joukkoon.
– Me kaikki tiedämme, että leijona ei tule kylläiseksi yhdestä ateriasta. Kulutettuaan loppuun karjan yhdeltä laitumelta se vaeltaa seuraavalle. Tiedämme myös, että leijona ei tyydy ruohoon, jos lähistöllä laiduntaa mehukas lammas, Venäjän laittomasti itseensä liittämältä Krimiltä kotoisin oleva Sentsov kirjoittaa The American Interest -lehdessä.
Hän sanoo useiden maailman johtajien liehittelevän edelleen Putinia ja ummistavan silmänsä tämän saalistajan luonteelta.
– Seurattuamme vuosien ajan hänen metsästystään meidän ei pitäisi enää olettaa, että voimme neuvotteluin vaikuttaa Putinin laajentumishaluun ja alueellisen hegemonian kaipuuseen. Meidän ei todellakaan pidä luulla, että tämä leijona lakkaisi koskaan syömästä – tai että me itse emme milloinkaan joutuisi sen nälän kohteiksi, Sentsov toteaa.
– Kun sallimme laumamme pienempien ja syrjäisempien jäsenten tulla napsituiksi, rohkaisemme hänen kaltaisiaan saalistajia palaamaan hakemaan lisää, hän varoittaa.
Venäjän laajentumishalu kasvaa
Moni vähemmän vahva valtio on Sentsovin mukaan joutunut Venäjän saalistuksen uhriksi – usein luotettuaan ensin vastapuolen katteettomaan lupaukseen ”neuvotteluista”.
– Kuvio on tuttu: se, mikä saattaa aluksi vaikuttaa järkevältä geopoliittiselta kompromissilta, muuttuukin ennakkotapaukseksi, jonka varjolla Kreml ruokkii laajentumispyrkimyksiään, hän sanoo.
Varoittavia esimerkkejä Venäjän toimintamallista on Sentsovin mukaan nähty muun muassa Georgiassa ja Ukrainassa, eikä loppua ole näkyvissä.
– Kun Moskovan vaikutuspiiri kasvaa, kasvaa myös sen toimintasäde maalla ja merellä, millä on seurauksia valtioille niin Venäjän federaation rajojen lähellä kuin kaukana niistä, hän toteaa.
Vaikka koronaviruspandemia koettelee parhaillaan länsimaita, niiden on hänen mukaansa syytä ratkaista, missä kulkee niiden puolustuslinja Venäjän aggressiota vastaan.
– Toistaiseksi keskeinen taistelutanner on Ukraina – suurin puskuri Euroopan ja Moskovan välissä. Siksi Ukrainalla on väliä. Synnyinseutuani Krimiä, joka on vuosisatojen ajan ollut sivilisaatioiden risteyksessä, ei saa unohtaa, Sentsov vetoaa.
– Jos tulkitsemme Moskovan aikeet väärin, sivuutamme Venäjän harjoittaman häpeilemättömän väkivallan ja teeskentelemme, että keskuudessamme oleva leijona on lammas, edessämme on huomattavasti vakavampia seurauksia kuin vain yhden kansakunnan teurastus, hän painottaa.
Lue myös: ”Kremlin tavoite on Neuvostoliitto 2.0”
