Maailma elää Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin entisen lehdistöavustajan, toimittaja Julija Mendelin mukaan suuressa geopoliittisessa murroksessa. Turbulenssia aiheuttavat hänen mukaansa osaltaan uudet teknologiat sekä koronapandemian kaltaiset ennakoimattomat ilmiöt.
– Mitä kasvavan kansainvälisen epävakauden lietsomiseen ja hyväksikäyttöön tulee, yksi valtio kuitenkin erottuu joukosta, Mendel kirjoittaa Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
– Venäjästä on tullut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana maailman johtava epävakauden viejä. Siitä on muodostunut Vladimir Putinin ulkopolitiikan keskeinen pilari, joka tarjoaa Moskovalle mahdollisuuden horjuttaa vastustajiaan sisältäpäin ja antaa Kremlille paljon enemmän vaikutusvaltaa kuin mihin sen todellinen geopoliittinen painoarvo oikeuttaisi, hän sanoo.
Erityisen taitavasti Venäjä on hänen mukaansa levittänyt epävakautta entisen Neuvostoliiton alueen maihin, kuten Ukrainaan, Georgiaan, Azerbaidžaniin, Armeniaan, Kazakstaniin ja Kirgisiaan.
– Valko-Venäjän nykytilanne kertoo Venäjän opportunismista Moskovan pyrkiessä hyödyntämään demokratialiikkeen kansannousun synnyttämää epävakautta ja saamaan maan entistä tiukemmin valvontaansa, hän toteaa.
Eskalaation uhka on aina läsnä
Ukrainan turvallisuuden näkökulmasta juuri Valko-Venäjän kehitys näyttää nyt Mendelin mukaan erityisen huolestuttavalta.
– Sotilaallisten suunnitelmien laatijoilla Kiovassa on jo nyt vastassaan noin 2 000 kilometrin yhteinen raja Venäjän kanssa. Jos Valko-Venäjä menettää itsenäisyytensä, Ukrainalla saattaa olla pohjoisessa uusi valtavan pitkä raja, joka on Venäjän joukkojen miehittämä, hän sanoo.
– Uuden Ukrainaan kohdistuvan konfliktin uhkaa ei voi kyllin korostaa. Viimeisten seitsemän ja puolen vuoden ajan Venäjä on käynyt Ukrainaa vastaan hybridisotaa, jossa konventionaaliseen sotilaalliseen elementtiin ovat yhdistyneet kyber-, informaatio- ja talousulottuvuus, hän toteaa.
Mendel muistuttaa vuonna 2014 alkaneen sodan vaatineen jo noin 14 000 kuolonuhria ja ajaneen miljoonia ukrainalaisia kodeistaan. Krim ja osa It-Ukrainasta ovat edelleen Venäjän miehittämiä.
– Ukrainalaiset joutuvat käsittelemään konfliktin aiheuttamaa traumaa sukupolvien ajan ja elämään joka päivä uuden eskalaation pelossa, hän painottaa.
– Venäjä tulee jatkamaan epävakauden vientiä, kunnes sitä asetutaan päättäväisesti vastustamaan. Viimeisten seitsemän vuoden yritykset puhua Venäjälle järkeä tai liennyttää Krimin valtauksesta vuonna 2014 alkanutta vastakkainasettelua eivät ole kuin rohkaisseet Kremliä uusiin eskalaatioihin.
