VATT ja Etla: Osinkoverotus uusiksi, oman pääoman kulu vähennykseksi

Suomen yritys- ja pääomatulojen verotus vääristää yritysten rahoitus- ja investointipäätöksiä.

Tämä siksi, että yritys- ja pääomatulojen verotus suosii investointien rahoittamista velalla ja ohjaamalla investointikohteiden valintaa, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) raportista.

Raportin mukaan tavoitteeksi pitäisi ottaa kohtuullisiin veroasteisiin perustuva yritys- ja pääomatuloverotus, joka vääristää yritysten ja näiden omistajien taloudellisia valintoja mahdollisimman vähän.

Tutkimuksen mukaan nykyinen yhteisöveromalli suosii investointien rahoittamista velalla, nostaa omalla pääomalla rahoitettujen investointien tuottovaatimusta ja vääristää investointien kohdentumista suosien muun muassa raskaita koneinvestointeja.

VATT:n ja Etlan mukaan osinkoverotuksen ilmeisin ongelma on listaamattomista yhtiöistä saatavien osinkojen veroasteen vaihtelu.

– Nykyiseen verojärjestelmään sisältyvä kahdeksan prosentin tuottoraja on hyvin korkea, mistä seuraa joissakin tapauksissa liiankin voimakas kannuste kasvattaa nettovarallisuutta. Kannuste voi jarruttaa investointien kohdentumista parhaiten tuottaviin kohteisiin.

Raportissa arvioidaan useita vaihtoehtoisia tapoja pienentää nykyisen järjestelmän kannusteongelmia.

Keinot voidaan VATT:n ja Etlan mukaan jakaa kahteen ryhmään eli muutoksiin, jotka parantavat nykyjärjestelmää marginaalisesti. Näitä olisivat tappiontasausjärjestelmän laajentaminen ja poistojärjestelmän uudistaminen.

Toinen ryhmä uudistusvaihtoehtoja ovat ne, jotka muuttavat järjestelmän perusrakenteita. Näitä ovat oman pääoman vähennys, korkovähennyksestä luopuminen, jaetun voiton yhteisövero sekä erilaiset varausmallit.

ACE:n edut vahvempia

Keskeisimpinä yhteisöveron perusrakenteita muuttavina malleina VATT ja Etla analysoivat kahta kansainvälisessä keskustelussa runsaasti esillä ollutta järjestelmää.

Toisessa, ACE-vähennyksessä, yritys voi vähentää oman pääoman laskennallisen kustannuksen, ja toisessa CBIT-mallissa velan korkojen vähennysoikeudesta luovutaan.

Kumpikin poistaa oman pääoman syrjimisen, mutta samalla kumpaankin on nähty myös liittyvän ongelmallisia kannusteita.

ACE-mallin käyttöönottaminen osana verotuottoneutraalia uudistusta edellyttäisi raportin mukaan yhteisöverokannan nostamista, mikä voisi vähentää Suomen houkuttelevuutta monikansallisten yritysten ja näiden voittojen sijoittumispaikkana.

CBIT-malli tarjoaisi puolestaan mahdollisuuden verokannan alentamiseen, mutta toisaalta korkovähennyksen poistumisen myötä yritysten investointikannustin heikkenisi.

– Jos ACE toteutetaan lisäksi siten, että vähennys koskee vain uutta omaa pääomaa, veronkorotustarve ja siitä seuraavat haitat jäävät pieniksi. Näistä syistä ja korostettaessa investointeja ja taloudellista tehokkuutta ACE-malli näyttää näistä vaihtoehdoista lupaavammalta, raportti toteaa.

Täysin ongelmatonta vaihtoehtoa ei ole

Raportti suosittelee listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen tuottorajan laskemista lähemmäs markkinakorkoja. Muutos tervehdyttäisi järjestelmän kannusteita. Pääomatulojen verokantoja ei pitäisi enää nostaa.

VATT ja Etla toteavat, että yhteisöveron kehittämisvaihtoehdoista yksikään ei ole täysin ongelmaton.

– Järjestelmää voidaan hyvin kehittää myös nykymallin pohjalta. Tällöin tappiontasausmahdollisuuksia olisi perusteltua vahvistaa ja veropoistot saattaa vastaamaan pääoman todellista kulumista.

Jos yhteisöverokantojen lasku jatkuu, nykymallin jäljelle jäävien vääristymien haitat pienenevät vähitellen.

– Jos yhteisöverokantojen aleneminen näyttäisi kuitenkin pysähtyvän Euroopassa, olisi perusteltua harkita siirtymistä ACE-malliin. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus tulisi tällöin poistaa tai rajata hyvin pieneksi. Uudistus päättäisi velan suosimisen ja vahvistaisi kannustetta investoida, VATT ja Etla toteavat.

Raportissa arvioidaan myös, että Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnan verotukikokeilun negatiivisten kokemusten perusteella pysyvän verotuen käyttöönottaminen ei näyttäisi olevan perusteltua. Innovaatiotukien kehittämisponnistelut pitäisi sen sijaan suunnata suoran tuen järjestelmään.

Viron malli kallis

VATT ja Etla tarkastelivat myös Viron jaetun voiton yhteisöveroa ja erilaisia varausvaihtoehtoja.

Viron mallin kustannusneutraali toteutus edellyttäisi korkeaa yhteisöverokantaa.

– Koska malli suosii voittojen jättämistä yritykseen, se jarruttaisi pääomien uudelleenkohdentumista parhaiten tuottaviin kohteisiin. Eri varausmallit keventäisivät verotusta jonkin verran, mutta eivät ratkaisisi nykyjärjestelmän kannusteongelmia, VATT ja Etla toteavat.

Kommentit