Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kertoo osinkoveroista tulleen paljon kyselyitä sen jälkeen kun kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) sanoi Helsingin Sanomissa valtaosaa osingoista verovapaaksi tuloksi.
– Tosiasiassa luonnollinen henkilö ei voi saada osinkoa euroakaan niin, ettei siitä muodostuisi veronalaista tuloa, Lehtinen sanoo.
Hän viittaa Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluisen Taloustaidon kirjoitukseen. Siinä Kalluinen avaa osinkojen verotusta.
– Luonnolliselle henkilölle lankeaa aina veronalaista tuloa, kun tämä osakeyhtiöstä osinkoa pankkitililleen saa. Sen lisäksi: ennen kuin yhtiö voi jakaa osinkoa, sen on tehtävä tulosta. Yhtiö maksaa tuloksestaan yhteisöveroa, ekonomisti muistuttaa.
– Kuten todettua, luonnollinen henkilö ei voi saada osinkoa euroakaan niin, ettei siitä muodostuisi veronalaista tuloa. Yhteisövero on maksettu tuloksesta jo tätä ennen, eikä sitä tule jättää huomiotta, Kalluinen sanoo.
Hän käyttää esimerkkinä yhtiön 125 euron tulosta, jonka se haluaa jakaa osinkoina.
– Kun pörssiyhtiö haluaa jakaa osakkaalle 125 euron tuloksensa osinkoina, verorasitus yhteisö- ja pääomatulojen verot huomioiden on 50,5 euroa (40,4 prosenttia tuloksesta), kun osakkaan verotettava pääomatulo < 30[nbsp]000 euroa. Listaamattoman yhtiön verorasitus on vastaavasti 32,5 euroa (26 prosenttia tuloksesta), kun osinko verotetaan pääomatulona.
Ekonomistin mukaan osinkojen verotus on monimutkaista, eivätkä kaikki yrittäjätkään tunne sitä pilkulleen.
– Luultavaa on, että moni ei-yrittäjäkin haluaisi ymmärtää, kuinka osinkoja todella verotetaan. Jos yrittäjien kerrotaan nauttivan verovapaista osingoista, on olemassa iso riski ymmärtää, että yrittäjät eivät joutuisi maksamaan osingoistaan veroja, Janne Kalluinen toteaa.
Hänestä yrittäjien närkästyksen ymmärtää hyvin, koska viime kädessä ainoa tapa välttyä yhteisöverolta ja osinkojen verolta on se, ettei yritys tee tulosta.
