Hallituspuolueet hyväksyivät tällä viikolla valinnanvapauslainsäädännön päälinjat ja nyt laki saadaan lausuntokierrokselle. Sote-uudistus etenee.
Suhtaudumme vakavasti tähän työhön. Valmistelussa huolehdimme perustuslakivaliokunnan esiin tuomista seikoista, kuten yhtiöittämisvaateen poistosta ja uudistusten siirtymäaikojen pituudesta. Otimme huomioon asiantuntijoiden esityksiä. Lopulta lakiesitys jää eduskunnan perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.
Pidän tärkeänä, että hallituspuolueiden jo vuonna 2015 yhdessä päättämä peruslinjaus toteutuu: valinnanvapaus on pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa. Valinnanvapaus on suomalaisille koko sote- ja maakuntauudistuksen mullistavin osa. Kaikilla on oikeus hyvään hoitoon ilman kohtuuttoman pitkää jonottamista.
Valinnanvapauden työkaluina säilyvät sote-keskus, suunhoidon yksikkö, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti, kuten aiemmassakin hallituksen esityksessä.
Tärkeintä uudistuksessa ja valinnanvapaudessa ovat asiakkaiden valintamahdollisuudet, jotka nyt vahvistuvat muun muassa asiakassetelillä. Asiakasseteli on aiemmin esitettyä tarkkarajaisempi.
Julkisessa keskustelussa on väitetty kokoomuksen ajaneen milloin mitäkin. Moni on heppoisesti leimannut, että puolueeni olisi vain yksityisen sektorin asialla. Tuotan pettymyksen: Emme ole missään vaiheessa olleet esimerkiksi luomassa vapaata temmellyskenttää erikoissairaanhoitoon. Asiakasseteleiden antamisesta tulee maakuntia velvoittavaa, mutta säännökset siitä tulevat olemaan tarkat. Hermoiluun ei pitäisi olla kenelläkään syytä.
Kokoomus on hakenut ja hakee uudistuksessa palveluiden käyttäjien, ihmisten, kannalta parasta mahdollista ratkaisua. Laaja ja monipuolinen tuottajaverkko mahdollistaa asiakkaalle valinnanvapauden tosiasiallisen toteutumisen. Näin vahvistamme peruspalveluita ja turvaamme lähipalvelut. Tuottajien välinen kilpailu laadusta koituu asiakkaan eduksi.
Moderniin sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluu valinnanvapaus. Luotamme ihmisten kykyyn valita palveluntuottajansa. Asiakkaan oman roolin vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa on yleiseurooppalainen suuntaus. Esimerkiksi Iso-Britannia on soveltanut valinnanvapautta 15 vuotta, Ruotsi lähes 10. Valinnanvapaus on näissä maissa osoittanut toimivuutensa, eivätkä ne ole siitä luopumassa.
Suomessa valinnanvapaus toteutuu hallitusti, vaiheittain, järkevästi, osana kokonaisuutta. Näin pystymme turvaamaan tärkeät terveys- ja sosiaalipalvelut ja samaan aikaan pitämään huolta julkisen talouden kunnosta.
Olemme hyvällä polulla palveluiden saatavuuden parantamisessa. Se on perusoikeuksien turvaamista. Siitä valinnanvapaudessa on kyse.
