Hallituksen uusi sote-malli jättää kunnat epävarmuuteen siitä, mitä niiden omistamille sosiaali- ja terveydenhuollon toimitiloille jatkossa tapahtuu, kertoo Uutissuomalainen tässä Etelä-Suomen Sanomien jutussa.
Lausuntokierroksella olevan lakiesityksen mukaan sote-maakunnat vastaavat alueillaan sosiaali- ja terveyspalveluista vuoden 2023 alusta. Ne tarvitsevat tätä varten henkilöstöä ja asianmukaiset toimitilat.
Esityksen mukaan maakunnat vuokraavat kuntien omistamat sote-toimitilat kolmen vuoden siirtymäajaksi ja halutessaan vielä neljänneksi optiovuodeksi.
– Tänä aikana maakunnat pystyvät selvittämään, millaisen palveluverkon ne alueilleen rakentavat ja mitkä tilat ne siihen tarvitsevat, toteaa valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Ville Koponen.
Pakkovuokrausmalli tuo kunnille turvaa tilojen omistajina kolmeksi vuodeksi, toteaa Kuntaliiton johtava lakimies Arto Sulonen.
Hänen mukaansa on kuitenkin ikävää, että kunnat joutuvat odottamaan päätöksiä tilojensa käytön jatkosta niin pitkään.
– Joka kunnassa pohditaan kuumeisesti, mitä sote-tilojen kanssa nyt tehdään. Pelkona tietysti on, että maakunnilla on paineita keskittää palveluja, kun rahat ovat tiukalla, Sulonen sanoo.
Kuntaliitto haluaa lakiesitykseen kunnille paremmat korvaukset valtiolta omaisuusjärjestelyjen kunnille aiheuttamista kustannuksista.
Esitykseen sisältyy kompensaatiomenettely, jota käytettäisiin tietyin ehdoin silloin, jos sote-maakuntien kunnilta vuokraamat toimitilat jäisivät kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen tyhjiksi. Tyhjilleen jäävistä tiloista voi koitua kunnille merkittäviä taloudellisia menetyksiä.
Kuntaliitto on pettynyt esitetyn kompensaatiomenettelyn tasoon ja sisältöön.
Kuntaliiton mielestä kompensaatiossa pitäisi huomioida myös sote-tiloissa käytössä oleva kuntien irtain omaisuus, kuten terveydenhuollon laitteet. Lakiesityksessä irtain omaisuus siirtyy kunnilta sote-maakunnille korvauksetta.
