Vladimir Putinin johtama Venäjä esittää brittiläisen turvallisuuspolitiikan tutkijan Keir Gilesin mukaan uusia uhkavaatimuksia lännelle kiihtyvässä tahdissa.
– Se, kuinka Yhdysvallat, Nato ja länsi näihin vaatimuksiin ja niitä saatteleviin avoimiin sotilaallisiin uhkiin vastaavat, vaikuttaa kauaskantoisesti Venäjän valtion tulevaan suuntaan ja siten myös Euroopan turvallisuuteen, Chatham House -ajatushautomossa työskentelevä Giles kirjoittaa.
Venäjän vaatimukset perustuvat hänen mukaansa näkemykseen maan nauttimista erivapauksista ja erityislaatuisuudesta.
– Läntiset optimistit voivat yhä toivoa hyväntahtoisempaa Venäjää, joka ei terrorisoi alamaisiaan eikä uhkaile naapureitaan, hän sanoo.
Venäjä on kuitenkin hänen mukaansa edelleen haluton ja kyvytön myöntämään, että sen entiset alusmaat ovat nyt itsenäisiä valtioita, ja mukautumaan muuttuneeseen tilanteeseen muiden entisten imperiumien tavoin.
– On tragedia, että Venäjä näyttää olevan täysin valmis lähettämään nuoria sotilaita kuolemaan kadonneen imperiumin unelman puolesta, hän toteaa.
Uhan muuttunut luonne
Venäjän tiettyjä aiempia sotilasoperaatioita, kuten Ukrainan miehitystä ja joukkojen lähettämistä Syyriaan, on Gilesin mukaan voinut jollain tavoin perustella puolustuksellisilla näkökohdilla. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut, sillä Venäjä ei enää edes teeskentele toimivansa hyväntahtoisesti.
– Koko Venäjän uhan luonne on muuttunut. Venäjä ei enää keskity varmistamaan, ettei se menetä enempää jalansijaansa, vaan näyttää nyt vakuuttuneen kyvystään siirtyä hyökkäysasemiin omien prioriteettiensa toteuttamiseksi, hän sanoo.
– Kuvio osoittaa, että Venäjä ei enää esitä olevansa kiinnostunut hyvistä tai edes toimivista suhteista Euroopan unioniin, Natoon tai keskeisiin länsivaltoihin. Se on sen sijaan omaksunut sulavasti ja julkisesti roolin kiristäjävaltiona, joka ryydittää vaatimuksiaan avoimilla uhkauksilla, hän toteaa.
Käsillä ratkaisun hetki
Se, kiihdyttääkö Venäjä sotaansa Ukrainaa vastaan, riippuu Gilesin mukaan ensisijaisesti siitä, kuinka päättäväisesti länsi asettuu sen vaatimuksia vastustamaan.
– Demokraattisilla valtioilla on edessään välitön valinta sen suhteen, ovatko Venäjän vaatimukset muiden maiden suvereniteetin rajoittamisesta hyväksyttäviä – ja jos eivät, missä ja miten ne päättävät käydä sitä vastaan. Ukraina on valitettavasti tämän laajemman konfliktin keskiössä, hän sanoo.
– Harva haluaa osallistua suoraan Ukrainan alueen puolustamiseen. Venäjä on nimittäin huomattavan menestyksellisesti vakuuttanut joukon vaikutusvaltaisia hahmoja siitä, että seurauksena olisi suuri ja laajamittainen sota, joka voisi eskaloitua ydinaseselkkaukseksi. Historian perusteella ei kuitenkaan voida olettaa, että jos Venäjän tämänhetkisiin vaatimuksiin nyt suostuttaisiin, uusia ei seuraisi perässä, hän toteaa.
Mikäli länsi torjuu nyt päättäväisesti Putinin esittämät uhkavaatimukset ja antaa Ukrainalle kaiken mahdollisen tuen, se tulee Gilesin mukaan samalla osoittaneeksi Venäjän vallan rajat. Länsi on siis hänen mukaansa nyt kauaskantoisten ratkaisujen edessä.
