Länsimaissa vallitseva tietämättömyys, apatia, syyllisyydentunne, kyynisyys, ylimielisyys, ahneus ja pelkuruus ovat tunnetun brittiläisen turvallisuuspolitiikan tutkijan Edward Lucasin mielestä Venäjän tehokkaimpia aseita sen taistelussa länttä vastaan.
– Aloittakaamme tietämättömyydestä. Missä se Ukraina taas olikaan? Maa, sijaitsipa se missä tahansa, herättää niukasti emotionaalista vastakaikua useimpien länsieurooppalaisten ja amerikkalaisten mielissä. Emme oppineet siitä koulussa. Emme lomaile siellä. Emme näe sen tuotteita kaupoissamme. Emme osaa nimetä yhtään kuuluisaa ukrainalaista, Edward Lucas kirjoittaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa otsikolla Putin on saanut lännen siihen mihin halusikin.
Tietämättömyyttä ilmentää Lucasin mukaan myös yleinen ymmärtämättömyys turvallisuudesta.
– Emme ymmärrä, miksi nykyisellä kansainvälisellä järjestyksellä on merkitystä tai miten Venäjän hyökkäys naapureitamme vastaan vaarantaa myös oman vapautemme, turvallisuutemme ja hyvinvointimme, hän toteaa.
– Tietämättömyys luo apatiaa. Se, että vuodesta 2014 jatkunut sota on tuhonnut satojen tuhansien ihmisten elämän ja tappanut 14[nbsp]000 ihmistä, on jäänyt huomaamatta. Kriisi tuntuu uudelta, mystiseltä ja kaukaiselta. Näemme uutisraportteja miehistä ja naisista, jotka valmistautuvat puolustamaan maataan ylivoimaa vastaan. Se kuulostaa kylmältä, likaiselta ja vaaralliselta – mutta onneksi sillä ei ole mitään tekemistä meidän kanssamme, hän ironisoi.
Myönnytyksiä hinnalla millä hyvänsä
Joidenkin harkintakykyä sumentaa Lucasin mukaan syyllisyydentunne. Kuvitellaan, että koska Vladimir Putin valittaa jatkuvasti Venäjän kärsimistä vääryyksistä, varmaan lännen täytyy olla ainakin osittain syypää hänen mielipahaansa. Ajatellaan, että jos Putinille suodaan vähän enemmän kunnioitusta, varmaan kaikki kääntyy vielä parhain päin.
Oma lukunsa on Lucasin mielestä länsimaisissa puheenvuoroissa toistuva kyynisyys.
– Reaalipolitiikka toki edellyttää, että annamme Putinille sen, mitä hän haluaa, jotta saamme hänet puolellemme. Se on ikävää ukrainalaisten – ja seuraavaksi vuoroon tulevien pohjoismaalaisten ja balttien – kannalta, mutta me [amerikkalaiseksi veteraanidiplomaatti Henry] Kissingeriksi aikovat olemme maailmankaikkeuden herroja. Älkää siis kyseenalaistako arvostelukykyämme tai asiantuntemustamme, hän sivaltaa.
Kyynisyyden rinnalla kulkee hänen mukaansa ahneus. Venäjän kanssa käytävään kauppaan ja investointeihin liittyy tyypillisesti lahjuksia, konsulttipalkkioita, oheissopimuksia, työsuhteita ja muita mehukkaita makupaloja. Raha silottaa erimielisyyksiä, turruttaa omatuntoa ja hämärtää kiusallisia periaatteita.
Erityisen vaarallisena Lucas pitää läntisten johtajien pelkuruutta. Omasta hyvinvoinnista ei olla valmiita tinkimään ja vastakkainasettelua autoritaarisen ydinasevallan kanssa halutaan välttää viimeiseen saakka. Siksi Venäjälle tehdään yhä uusia myönnytyksiä, olipa niiden hinta mikä hyvänsä.
