Ruotsidemokraatit ovat kasvattaneet menestystään sen ansiosta, että vastaavat puolueet naapurimaissa ovat menestyneet. Näin arvioi Ruotsin politiikkaan perehtynyt tutkija Johan Strang Helsingin yliopistolta.
– On ihan fakta, että populistien menestys muissa Pohjoismaissa on auttanut ruotsidemokraatteja, hän toteaa Verkkouutisille.
Sen tärkein esikuva on laitaoikeistolainen Tanskan kansanpuolue, jonka kannatus parlamenttivaaleissa vuonna 2015 oli 21,1 prosenttia.
– Varsinkin Etelä-Ruotsissa katsotaan, että jos kerran Tanskan kansanpuolue saa vastuuta Tanskassa, miksei ruotsidemokraatit Ruotsissa, Johan Strang sanoo.
Myös perussuomalaisten menestys Suomen eduskuntavaaleissa vuosina 2011 ja 2015 on pantu merkille Ruotsissa.
– Pohjoisempana ja Tukholmassa, joissa on paljon suomalaisia, katsotaan perussuomalaisia malliesimerkkinä.
Ruotsissa pidetään sunnuntaina 9. syyskuuta eduskuntavaalit, joissa ruotsidemokraateille povataan suurta menestystä. Yougov-laitoksen kyselyn mukaan puolue saa 24,8 prosentin kannatuksen ja nousee suurimmaksi puolueekjsi. Aftonbladet-lehden mukaan ruotsidemokraattien kannatus jää 17,3 prosenttiin.
Suomessa Ruotsin vaaleja seurataan tarkoin, koska monet uskovat perussuomalaisten hyötyvän ruotsidemokraattien menestyksestä. Strang sanoo, että aivan liian harvoin pohditaan toisensuuntaista liikettä, siis miten Suomi, Norja ja Tanska vaikuttavat Ruotsiin.
– On totta, että Ruotsi on sulkeutuneempi ja siellä ei katsota muihin Pohjoismaihin yhtä paljon kuin me teemme. Silti Tanska on tärkeä, ja myös perussuomalaiset ovat olleet tärkeitä, Strang toteaa.
Viime vuosina suuri muutos Ruotsissa on ollut sosiaalidemokraattien alamäki. Puolueen kannatus putoaa ennusteiden mukaan jopa alle 25 prosentin.
– Se on ennenkuulumatonta, tällaista ei ole ollut sataan vuoteen, tai periaatteessa ei koskaan, Strang sanoo.
Sosiaalidemokraattinen pääministeri Stefan Löfven tavoittelee silti jatkokautta hakemalla tukea toisaalta vasemmistosta, toisaalta houkuttelemalla keskusta- ja liberaalipuolueita tukemaan demarihallitusta.
Strangin mukaan Löfven ajaa kaksilla rattailla.
– Toisaalta hän väittää, että blokkipolitiikka on mennyttä ja hakee yhteistyötä keskustan ja liberaalien kanssa. Toisaalta hän sanoo, että suurimman blokin pitää saada muodostaa hallitus.
Ruotsissa vallasta kamppailevat perinteisesti vasemmiston ja vihreän blokki sekä maltillisen kokoomuksen johtama porvariblokki.
Strang sanoo ajatelleensa jo vuosien ajan, että nyt olisi maltillisen kokoomuksen vuoro muodostaa hallitus. Puolueen kannatus laahaa kuitenkin matalalla, 19 prosentissa.
Suuri kysymys kokoomukselle on, suostuuko se yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa. Toistaiseksi se on torjunut ajatuksen.
– Moderaatit (maltillinen kokoomus) ovat olleet epämääräisiä. He eivät ole täysin sulkeneet yhteistyötä pois, Strang sanoo.
Jos kokoomus päättäisi tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa, yhteistyö liberaalien ja keskustan kanssa vaikeutuisi. Nämä puolueet torjuvat jyrkemmin ruotsidemokraatit.
Strangin mukaan Ruotsi onkin ajautumassa pattitilanteeseen, jossa hallituksen muodostaminen käy hyvin vaikeaksi.
Entä jos ruotsidemokraatit nousevat suurimmaksi puolueeksi, voisiko sen puheenjohtajasta Jimmie Åkessonista tulla pääministeri?
– Se on aika lailla mahdotonta, Strang sanoo.
Hän muistuttaa, että Ruotsissa toimitaan toisin kuin Suomessa. Suomessahan noudetaan hiljaista sopimusta, jonka mukaan suurimman puolueen puheenjohtaja saa ensimmäisenä yrittää hallituksen kokoamista, ja yleensä tämä myös onnistuu siinä.
Ruotsissa taas puhemies päättää, kenestä nimitetään hallituksen kokoaja, eikä sen automaattisesti tarvitse olla suurimman puolueen puheenjohtaja. Kun hallitus on koottu, se mittauttaa kannatuksensa eduskunnassa. Edellytys on, että enemmistö eduskunnasta ei saa vastustaa hallitusta.
Strangin mukaan ruotsidemokraatteja vastustetaan niin laajalti, että puolue ei selviä äänestyksestä. Tämä estää pääministeriyden.
– Siihen Åkesson ei pääse.
