Hallituksen tuoreen koronaraportin tilannekuva Suomen koronaepidemiasta on ohut ja raportin sisällön ja hallituksen linjausten välillä ei ole täysin suoraviivaista suhdetta. Näin arvioi Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo.
Hallitus tiedotti maanantaina tehneensä linjauksensa rajoitusten hallitusta purkamisesta alivaltiosihteeri Martti Hetemäen exit- ja jälleenrakennustyöryhmän tekemän 1. vaiheen raportin pohjalta. Raportti löytyy tästä.
– Se toisaalta sanoo että ”hallittu muttei liian voimakas hidastaminen” on ”strateginen tavoite”, mutta ”strategian tavoitteena on estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa”. Todellinen hybridistrategia, siis, Aivelo toteaa raportista Twitterissä.
Hänen mukaansa raportin epidemiologisena punaisena lankana on jo tutuksi tullut käsitys siitä, että havaitsemattomia, oireettomia tai vähäoireisia koronatapauksia on valtava määrä.
– Epidemiatilanteessa on tarpeen, että on mahdollisimman hyvä tilannekuva – sitähän tässä on hoettu jatkuvasti. No, Hetemäen raportissa epidemiologinen tilannekuva on olematon, sillä siinä ei anneta minkäänlaista arviota siitä kuinka laajalle epidemia on levinnyt, Aivelo sanoo.
Hän jatkaa huomauttamalla, että tarkkasilmäinen voi havaita, että tartuntojen oletetun määrän voi kuitenkin laskea raportista löytyvästä kuvaajasta, jossa näytetään arvioitu uusien tartuntojen päivittäisen määrän kehitys ikäluokittain (kuva alla).
– Silmämääräisesti sanottuna se näyttää aika isolta – 0,2% vastaisi 10 000 tartuntaa per päivä, Tuomas Aivelo sanoo.
Hän viittaa kuvaajan alkutilannetta näyttävään osaan. Aivelon mukaan todistusaineisto siitä, että edes yksi prosentti suomalaisista olisi saanut koronaviruksen on kuitenkin ”hintsu”.
Tutkija kiinnittää huomiota siihen, ettei varsinaista mittaristoa tilanteen seuraamiseen ole.
– Eipä liene siis yllättävää että tämä raportti ei tarjoa mitään mittaristoa sille, että miten rajoitustoimien purkua edistetään tai otetaan takapakkia. Pääministeri mainitsi tiedotustilaisuudessa että mitään yksittäistä lukua ei ole. Olisi kiva jos olisi useampi luku, Tuomas Aivelo sanoo.
– Miten tämä Hetemäen raportti sitten suhtautuu hallituksen poliittisiin päätöksiin tai tavoitteisiin? Hyvä kysymys. Tästä nähtiin pieni tanssiesitys tiedotustilaisuudessa, jonka perusteella suhde ei ole mitenkään suoraviivainen.
Hetemäen työryhmän raportti (s. 19): "Epidemian täydellinen tukahduttaminen pysyvästi ei siksi ole Suomelle realistinen vaihtoehto." https://t.co/Npec2mTlNa Vertailua ulkomaisiin onnistumisiin ei tehdä ollenkaan #covid19 #tukahduttaminen
— Lasse Lehtonen (@lasleh) May 4, 2020
https://twitter.com/LuukkanenKatja/status/1257368325383950337
Epidemiologisen puolen punaisena lankana on jälleen ajatus siitä, että on valtava määrä havaitsemattomia tapauksia. Sitä on tehty kuvaamaan tämä kuva, jota on vaikea olla rakastamatta. (2/n) pic.twitter.com/HWz5Ev1L3f
— Tuomas Aivelo (@aivelo) May 4, 2020
Epidemiatilanteessa on tarpeen, että on mahdollisimman hyvä tilannekuva – sitähän tässä on hoettu jatkuvasti. No, Hetemäen raportissa epidemiologinen tilannekuva on olematon, sillä siinä ei anneta minkäänlaista arviota siitä kuinka laajalle epidemia on levinnyt! (3/n)
— Tuomas Aivelo (@aivelo) May 4, 2020
Miten tämä Hetemäen raportti sitten suhtautuu hallituksen poliittisiin päätöksiin tai tavoitteisiin? Hyvä kysymys. Tästä nähtiin pieni tanssiesitys tiedotustilaisuudessa, jonka perusteella suhde ei ole mitenkään suoraviivainen. (7/7)
— Tuomas Aivelo (@aivelo) May 4, 2020
