Jos kaikki yksiköt olisivat noudattaneet influenssapandemiaa varten laadittua kansallista varautumissuunnitelmaa, suojavälineiden olisi pitänyt ainakin periaatteessa riittää kesään saakka, kertoo Turun Sanomat.
Kansallisen varautumissuunnitelman mukaan jokaisen terveydenhuollon laitoksen tulisi pitää varmuusvarastossaan aina vähintään 3–6 kuukauden normaalia kulutusta vastaava määrä suojaimia ja muita keskeisiä terveydenhuollon tarvikkeita.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila vahvistaa, että tieto pitää osittain paikkaansa. Osa terveydenhuollon yksiköistä on huolehtinut varmuusvarastoistaan asianmukaisesti, osalla on ollut puutteita.
– Samanaikaisesti varusteita on käytetty yliherkästi, eli hoitotyössä on ryhdytty ylivarusteluun, Varhila sanoo Turun Sanomille.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen huomauttaa lehdessä, että terveydenhuoltoyksiköitä velvoittaa ainoastaan laki lääkkeiden velvoitevarastoinnista.
– Suojavarusteiden ja hoitotarvikkeiden osalta lakisääteistä velvoitetta ei ole, minkä vuoksi varautumisen taso vaihtelee maan sisällä, toteaa Toivonen TS:lle.
Varhilan mukaan normaalioloissa varastojen ylläpito perustuu yksiköiden omaan valvontaan. Sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyi selvittämään kentän tilannetta suojavarusteiden osalta vasta koronapandemian alussa.
– Silloin, kun ennusteita pandemian pahenemisesta alkoi tulla, emme pystyneet arvioimaan, millä nopeudella varusteet lähtevät hupenemaan. Varustetarvemäärät ovat kentällä isoja ja haluamme varautua, että ne riittävät. Siksi varmuusvarastot avattiin jo nyt, Varhila sanoo.
