Lauha ja loskainen alkutalvi vaihtuu ensi viikolla kertaheitolla hyytävään tammikuuhun. Muutos on erittäin radikaali, sillä kylmä ilmamassa näyttää kietovan koko Euroopan pikkusormensa ympärille, kirjoittaa meteorologi Markus Mäntykannas Forecan blogissaan.
Sää näyttäisi lähtevän kylmenemään Euroopan alueella tulevan viikonlopun jälkeen, kun Siperian korkeapaine ja arktinen ilmamassa nytkähtävät liikkeelle kohti länttä. Tähän saakka kylmät ilmamassat ovat pysyneet loitolla tiiviin polaaripyörteen vuoksi.
– Polaaripyörre on napa-aluetta ylempänä ilmakehässä kiertävä virtaus, joka kätkee sisälleen maapallomme kylmimmän ilmamassan. Jos pyörre pääsee stratosfäärin äkillisen lämpenemisen seurauksena hajoamaan tai jakaantumaan, arktinen ilmamassa voi päästä valahtamaan eteläisemmille leveysasteille Yhdysvaltoihin tai Eurooppaan tuoden mukanaan ankaraa talvisäätä, Mäntykannas selittää.
Siperian yllä on vasta ikään havaittu stratosfäärissä noin kymmenen kilometrin korkeudessa tapahtunut voimakas lämpeneminen. Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaation NOAA:n sivuilta löytyvän ennusteen mukaan stratosfääri on tällä hetkellä itäisen Venäjän yllä selvästi muuta pohjoista pallonpuoliskoa lämpimämpi, mikä tulee väistämättä vaikuttamaan myös polaaripyörteen käytökseen.
Mäntykankaan mukaan yleensä muutokset polaaripyörteen käytöksessä ja suursäätilassa pohjoisella pallonpuoliskolla havaitaan viikon tai kahden viiveellä stratosfäärin voimakkaasta lämpenemisestä.
– On täysin sattuman kauppaa, mitkä alueet kylmenevät polaaripyörteen murtumisen seurauksena, mutta tällä kertaa vaikutukset tuntuvat ennen kaikkea laajoilla alueilla Euraasiassa ja Euroopassa, hän arvioi.
– Eurooppa näyttäisi kylmenevän reilun viikon viiveellä stratosfäärin äkillisestä lämpenemisestä, joten suursäätila koko Manner-Euroopassa on muuttumassa tammikuun alkupäivien jälkeen selvästi talvisempaan suuntaan, Mäntykannas jatkaa.
Tammikuusta voi tulla ankara talvikuukausi
Stratosfäärin voimakkaan lämpenemisen ja polaaripyörteen hajoamisen vuoksi Eurooppa koki ankaraa talvisäätä kahtena talvena peräkkäin vuosina 2010 ja 2011.
– Nyt asetelma näyttää samanlaiselta: ensi viikosta lähtien meillä avautuu väylä Siperian hyytäville ilmamassoille ja pakkanen pääsee kiristymään varsinkin Itä- ja Pohjois-Euroopassa.
Siperiasta kurottava korkeapaine muodostaa oman hyytävän korkeapaineen keskuksen Skandinavian ylle, joten lauhduttavat matalapaineet joutuvat kurvaamaan Pohjois-Atlantilta joko kauas kohti Huippuvuoria tai etelämmäs Eurooppaan. Tämä sääasetelma voi kestää viikkokausia, joten jo tässä vaiheessa on syytä henkisesti varautua ankarimpaan talvisäähän miesmuistiin.
– Jo tässä vaiheessa on syytä henkisesti varautua ankarimpaan talvisäähän miesmuistiin. Toppatakit, sukset ja pitkät kalsarit esiin, Mäntykannas kirjoittaa.
Hänen mukaansa kylmä tammikuu ei koske pelkästään Suomea, sillä suurin osa Euroopasta hyytyy ensi viikolla.
– Jos asennoidutaan niin, että kylmin skenaario toteutuu ja ensi viikosta lähtien meillä on sama sääasetelma kuin talvina 2010 ja 2011, etelärannikkoa voi odottaa erittäin luminen tammikuu. Uudenvuodenaattona vihreyttä hohkava nurmikko on todennäköisesti pian vain kaukainen muisto, Mäntykannas toteaa.
Suomenlahti on tällä hetkellä täysin jäätön ja pintaveden lämpötila vaihtelee kahden ja kuuden lämpöasteen välillä.
Jos ennusteen mukaisesti meille pääsee ensi viikolla purkautumaan kylmää ilmaa idän ja kaakon suunnalta, tulee Suomenlahdella kehittymään sakeita lumikuuroja.
– Tilanne voi laukaista meteorologien sisäpiirissä tunnetun Pietarin lumitykki -ilmiön, jossa sulan meren yllä syntyy jatkuvalla syötöllä Suomen etelärannikolle ohjautuvia sakeita lumikuuroja. Ainekset ilmiölle ovat peräisin Pietarin suunnalta, sillä Venäjältä saapuva kylmä ilmamassa kulkee Karjalankannaksen yli kohti Suomenlahtea, missä sulan meren yllä syntyvä konvektio laukaisee lumikuuroja, Mäntykannas selittää.
