Suomen talous on toipunut voimakkaasti koronakriisistä, eikä virus näytä enää merkittävästi uhkaavan talouskehitystä, arvioi Danske Bank.
Talouskasvua kannattelee nyt kuluttajien patoutuneen kysynnän purkaantuminen.
Pankki ennustaa Suomen talouskasvun nousevan tänä vuonna 3,3 prosenttiin, kun vanha ennuste oli 2,6 prosenttia. Ensi vuoden kasvuennustetta nostetaan 0,1 prosenttiyksikköä 3 prosenttiin.
– Olemme nostaneet kasvuennustetta erityisesti kuluvan vuoden osalta. Loppuvuoden ja talven näkymät ovat pysyneet pitkälti ennallaan edellisen ennusteen tekemisen jälkeen. Sen sijaan toteutunut kehitys on ollut osin ennustettua parempaa, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist sanoo tiedotteessa.
Appleqvistin mukaan ensi vuonna talous kasvaa yhä vauhdikkaasti, mutta tämän jälkeen kasvu hidastuu.
Danske Bankin arvion mukaan Suomen talous näyttää selvinneet koronakriisistä pienin vaurioin.
– Näyttää siltä, että Suomen talous tulee kestämään koronakriisin varsin hyvin ilman dramaattista nousua konkursseissa tai työttömyydessä. Suomi on tunnetusti pieni avotalous, jonka suhdanteita heiluttavat yleensä muutokset vientikysynnässä ja investoinneissa. Koronakriisi on ollut tässä suhteessa poikkeus.
Danske Bankin mukaan suhdannekehitys on liittynyt keskeisesti yksityisen kulutuksen heiluntaan, vaikka globaali kriisi näkyi etenkin 2020 keväällä jonkin verran myös viennissä.
– Kotimaisen kulutuksen elpymiselle on yhä runsaasti tilaa, mikä pitää yllä ripeää talouskasvua loppusyksyn ja talven aikana.
Asuntojen hinnat nousevat nopeasti
Danske Bank ennustaa asuntojen hintojen nousevan edelleen.
– Asuntomarkkinat ovat paikallisia, eli myös yksittäisten kaupunkien alueet voivat kehittyä eri lailla. Ennusteemme mukaan hinnat nousevat tänä vuonna keskimäärin 3,8 prosenttia, eli vauhdikkaammin kuin yli vuosikymmeneen. Kasvukeskuksissa hinnat nousevat enemmän.
Ensi vuonna Pankki odottaa tilanteen tasaantuvan, ja asuntojen hintojen nousun palaavan linjaan kuluttajahintojen keskimääräisen nousutahdin kanssa.
Koronarokotusten edistyminen on mahdollistanut monien talouksien avaamisen.
– Kokonaisuudessaan maailmantalous selvisi yllättävänkin hyvin vaikeasta pandemiakeväästä ja siihen liittyvistä sulkutoimista. Odotukset maailmantalouden elpymiselle vuoden 2021 loppupuolella ovat edelleen korkealla, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.
Kuoppamäen mukaan talouksien elpyminen ja kohonnut inflaatio laittavat keskuspankit miettimään rahapolitiikan normalisoimista. Keskuspankit supistavat osto-ohjelmia jo lähikuukausina. Yhdysvaltojen keskuspankki saattaa nostaa ohjauskorkoa 2022 loppupuolella, mutta EKP:lla ei ole vastaavaa tarvetta korkomuutoksiin vielä ennustehorisontilla
Kuoppamäen mukaan koronaan liittyvät riskit ovat kuitenkin edelleen olemassa.
– Kehittyvien maiden heikko rokotustilanne muodostaa uhan suhdannekehitykselle hieman pidemmällä aikavälillä. Pahimmassa tapauksessa aktiiviset epidemiapesäkkeet synnyttäisivät lisää uusia virusvariantteja, jotka pystyisivät kiertämään rokotesuojaa ja siten vaarantamaan epidemian hallinnan myös länsimaissa, Kuoppamäki sanoo.
