Venäjällä jaetaan tuomioita ”historian vääristelystä”. Tällä viikolla julkaistusta tutkimuksesta selviää, että ”arimmat” aiheet liittyvät toiseen maailmansotaan ja Neuvostoliiton osaan siinä. Yleisimmin venäläiset saavat syytteitä ”natsismin rehabilioinnista”, johon lasketaan esimerkiksi Itä-Euroopan Neuvostoliiton ja natsi-Saksan välillä jakaneesta Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta muistuttaminen.
Esimerkiksi Permissä eräs internetinkäyttäjä sai 200 000 ruplan eli noin 2700 euron sakon natsismin rehabilitoinnista hänen jaettuun artikkelin, jossa mainittiin Saksan ja Neuvostoliiton jakaneen Puolan keskenään. Magadanissa koulukaverisivuston Odnoklasnikin käyttäjä tuomittiin samalla nimikkeellä hänen arvosteltuaan sodanaikaisia neuvostojohtajia.
Tuomiot ovat lisääntynyt presidentti Vladimir Putinin kolmannen presidenttikauden aikana. ”Natsismin rehabilitointi” kirjattiin rikoslakiin vuonna 2014, jolloin ei vielä tullut siitä ainoatakaan tuomiota. Vuosina 2015-2016 tuomittiin viisi vuodessa ja vuonna 2017 tuomittuja oli kahdeksan. Sen sijaan eniten käytetty on ”natsismin symbolien propagoinnin” kieltävä pykälä, jonka perusteella tuomittujen määrä kymmenkertaistui 238:sta 2[nbsp]063:en. Viimeisen viiden vuoden aikana tämän pykälän perusteella tuomittuja oli 6[nbsp]622, joista 75 prosenttia oli joutunut myös istumaan vankilassa.
Osa natsismin symbolien propagoinnista tuomituista oli yksinkertaisesti jakanut historiallisia valokuvia. Esimerkiksi eräs smolenskilaisnainen sai sakot jaettuaan yhteisöpalvelu Vkontaktessa kuvan omasta kodistaan saksalaismiehityksen aikana. Kuvassa oli Wehrmachtin sotilaita ja hakaristilippu taustalla. Toisessa tapauksessa Krasnodarista kotoisin oleva nainen tuomittiin jaettuaan tunnettujen sodanaikaisten neuvostopilapiirtäjien Mihail Kuprijanovin, Porfiri Krylovin ja Nikolai Sokolovin eli Kukryniksy-taitelijatrion piirroksia.
Joskus tuomioistuimet jopa kumoavat jo annettuja tuomioita. Arkangelin valitustuomioistuimen tuomari kumosi Mihail Listoville langetetun sakon, jonka tämä oli saanut jaettuaan kuvan vuoden 1945 voitonpäivästä. Kuuluisassa kuvassa neuvostosotilaat heittävät sotasaaliiksi saadut natsiliput Leninin mausoleumin portaikon eteen Moskovan Punaisella torilla.
Venäläiset tuomioistuimet voivat salata historiallista tietoaineistoa, jos sen pelätään levittävän ”ekstremismiä”. Samoin ne voivat määrätä arkistoaineiston salausluokituksen. Agoran tutkijat huomasivat Venäjän viranomaisten käyttävän sensuuria ja kieltävän arkaluontoista materiaalia ”ekstremismin” vastaisen taistelun verukkeella. Näiden syytteiden perusteena ollut aineisto nimittäin lisätään liittovaltion ekstremistisen aineiston tietokantaan.
Kymmenvuotisen olemassaolonsa aikana tietokantaan on merkitty useita kymmeniä historiantutkimuksia, historiaa käsitteleviä kommentaariteoksia ja asiakirjoja aina sionismintutkimuksesta venäläisemigrantteihin ja natseista ukrainalaisnationalistien johtajaan Stepan Banderaan.
