EKP:n korkotaso on Suomelle aivan liian korkea – ”Inflaatiotaistelussa menty jo yli”

Suomen Yrittäjien pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan Euroopan keskuspankin (EKP) korkotaso on Suomelle jo liian korkea.

Hän viittaa Kauppalehden pääkirjoitukseen, jonka mukaan ”inflaatiotaistoa” voi olla liian aikaista julistaa voitetuksi.

– Euroalueella ehkä vielä liian aikaista, mutta Suomessa inflaatiotaistelussa menty jo yli. Viimeisen 3kk aikana inflaatio 0.2% – vuosivauhti selvästi alle prosentin tahtia, Brotherus kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

KL:n pääkirjoituksessa kiinnitetään huomiota siihen, että vaikka inflaatio on jo noin puolittunut huipustaan, alastulo on sujunut yleisiä odotuksia hitaammin. Euroalueen inflaatio oli elokuussa 5,3 prosenttia eli yli kaksi kertaa kahden prosentin tavoitetason.

EKP on nostanut ohjauskorkoa jo yli neljä prosenttiyksikköä runsaan vuoden aikana. Koronnostojen tarkoituksena on ollut hillitä inflaatiota.

Euroalueella ehkä vielä liian aikaista, mutta Suomessa inflaatiotaistelussa menty jo yli. Viimeisen 3kk aikana inflaatio 0.2% – vuosivauhti selvästi alle prosentin tahtia. Meille EKP:n korkotaso jo aivan liian korkea. 😟

”Inflaatiotaisto kesken” https://t.co/SJdc8NRlv4

— Juhana Brotherus (@JuhanaBrotherus) September 8, 2023

Danske Bank pitää synkän ennusteensa Suomen taloudesta ennallaan

Danske Bank ennustaa nyt, että kuluttajahintojen muutos eli inflaatio on kuluvana vuonna 6,5 prosenttia. Ensi vuonna pankki ennustaa inflaation hidastuvan 2,3 prosenttiin. Ennusteen toteutuessa inflaatio olisi lähellä Euroopan keskuspankin EKP:n kahden prosentin hintavakaustavoitetta.

– Inflaatio rasittaa edelleen kuluttajien ostovoimaa, ja korkojen nousu jarruttaa sekä kuluttajien että yritysten investointeja. Työmarkkinoiden pysyminen vakaana on tuonut kestävyyttä talouteen. Talouden vastatuulet heikkenivät keväällä, koska energian hinnan painuminen veti inflaation laskuun, mikä yhdistettynä palkkojen ripeämpään nousuun vähitellen kohentaa ostovoimaa, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Pohjainflaatio on yhä koholla. Inflaation lasku kestää pitkään, vaikka energian hinta jäisikin myös ensi talvena matalaksi. Ansiotason nousu kiihtyy neljän prosentin tuntumaan, mikä on omiaan ylläpitämään inflaatiota etenkin palvelualoilla.

Danske Bank pitää ennusteensa Suomen bruttokansantuotteen kehityksestä tälle ja ensi vuodelle ennallaan ja arvioi, että bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,2 prosenttiyksikköä. Ensi vuonna talous kääntyisi 0,8 prosentin kasvuun.

– Lähiaikojen talousnäkymät ovat heikot, kuluttaja on varovainen ja asuntotuotanto supistuu rajusti, mutta inflaation ja korkojen lasku lisäävät kuluttajien ostovoimaa ensi vuonna. Ennustamme patoutuneen kysynnän purkautumisen lisäävän kysyntää niin kestokulutustavaroissa kuin asuntomarkkinoillakin 2024, sanoo Kuoppamäki.

Työttömyys pysyy matalana

Suomen talouden vahvuus on ollut matala työttömyys. Työttömyysaste pysyy ennusteen mukaan tänä ja ensi vuonna pienenä.

Kuluvalle vuodelle Danske Bank ennustaa 7,2 prosentin työttömyyttä (aiempi ennuste 7,0 %). Ensi vuonna työttömyys putoaisi pankin ennusteen mukaan 7,0 prosenttiin (aiempi ennuste 6,8 %).

Hyvä työllisyystilanne ja koronakriisin aikana kertyneet säästöt ovat auttaneet ylläpitämään elintasoa korkean inflaation oloissa. Taloutta jarruttavat nopeasti kasvaneet korkomenot.

– Kasvava joukko kotitalouksia on joutunut käyttämään säästöjä ja etsimään keinoja oman talouden tasapainottamiseksi. Säästämisaste laski vuonna 2022 alemmas kuin kertaakaan sitten vuoden 1988, ja kotitalouksien talletuskanta supistui alkuvuonna 2023. Säästöjä on edelleen jäljellä, mutta kohonneiden korkojen aikana velkaisten kotitalouksien menoista kasvava siivu ohjautuu vielä loppuvuonna korkomenoihin, Kuoppamäki sanoo.

SEB ennustaa Suomelle bkt:n laskua tänä vuonna

Kasvu on heikkoa vuosina 2023 ja 2024, mutta maailmantalous laskeutuu silti suhteellisen pehmeästi, kun muun muassa Yhdysvallat välttyy taantumalta. Inflaatio laskee, eikä keskuspankkien kannalta ole enää tärkeää, kuinka monta ohjauskoron nostoa on jäljellä, vaan milloin ne alentavat korkojaan ensimmäisen kerran.

Suomessa teollisuus on SEB-pankin mukaan suoriutunut hyvin, ja vienti on Suomen talouden kestävin osa, joka vaikuttaa myönteisesti kasvuun. Heikko yleinen kysyntä johtaa kuitenkin bruttokansantuotteen 0,3 prosentin laskuun tänä vuonna.

Globaaleja talousnäkymiä painavat edelleen geopoliittiset levottomuudet, äärimmäiset sääolot, kaupan esteiden lisääntyminen sekä Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisen tukikilpailun kiihtyminen. Myös Kiinan talousnäkymät ovat heikentyneet.

– Näemme suhteellisen hyvät mahdollisuudet välttää talouden kova lasku. Samaan aikaan emme saa unohtaa, että elämme ainutlaatuisia taloudellisia aikoja. Emme myöskään voi sulkea pois sitä, että esimerkiksi viimeisten 18 kuukauden ennätysnopeilla ohjauskoron nostoilla voi olla suurempi kielteinen vaikutus maailmantalouteen kuin mitä olemme tähän mennessä nähneet, sanoo SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson.

Inflaatio laskee tavoitetasolle

Nopeat koronnostot ja talouden tarjontapuolen normalisoituminen ovat vaikuttaneet inflaatioon. Taloudellisen toimeliaisuuden ja kotitalouksien tulojen heikkeneminen jatkui, korkotaso on korkea, ja viime vuoden elintarvikkeiden ja energian hintojen voimakkaan nousun katoaminen inflaatiomittareista viittaa siihen, että inflaatio laskee edelleen tänä syksynä ja ensi vuonna.

Pohjainflaation – ilman elintarvikkeita ja energiaa – lasku on hitaampaa, mutta myös se palaa keskuspankin tavoitteisiin ennustejakson loppuun mennessä.

– Inflaation hidastuminen on erittäin tervetullutta, mutta tärkeä kysymys on, selviämmekö maaliin asti vai tarvitaanko inflaatiotavoitteen saavuttamiseen vielä voimakkaampi talouden laskusuhdanne. Johtopäätöksemme on, että suhteellisen lievä työttömyyden nousu riittää siihen, että palkkapaineet hidastuvat ja päätyvät inflaatiotavoitteiden mukaisiksi, sanoo SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen.

Vaikka joillakin keskuspankeilla saattaa olla vielä yksi tai useampi koronnosto jäljellä, huomion keskipiste on siirtynyt siihen, milloin koronleikkaukset alkavat.

– Yhdysvaltain keskuspankki aloittaa ensimmäisenä ohjauskorkojensa leikkaukset ensi vuoden toukokuussa, hieman aiemmin odotettua myöhemmin, ja sen jälkeen Euroopan keskuspankki vuoden 2024 puolivälissä. Fedin ja EKP:n välinen ohjauskorkoero kaventuu vähitellen, ja ennustejaksomme lopussa sekä Fedin että EKP:n ohjauskorot ovat 2,50 prosentissa, mikä on suurin piirtein neutraali taso, Hiljanen toteaa.

Kysynnän heikkeneminen painaa Suomea

SEB:n mukaan Suomen talous on osoittautunut kestävämmäksi kuin monet odottivat, mutta kysynnän heikkeneminen monilla talouden osa-alueilla aiheuttaa kasvavaa vastatuulta, joka johtaa bruttokansantuotteen 0,3 prosentin laskuun tänä vuonna.

Elpyminen on hidasta, ja kasvu on ensi vuonna vain 0,7 prosenttia. Vuonna 2025 talouden odotetaan kasvavan 1,8 prosenttia.

Tärkeä tehdasteollisuus on pärjännyt suhteellisen hyvin huolimatta heikosta kysynnästä monilla vientimarkkinoilla. Vaikka suurin alasektori, konetuotanto, on jatkanut kasvuaan, toiseksi suurimmalla alasektorilla, paperin ja sellun tuotannossa, tuotannon lasku on jo kaksinumeroinen.

SEB:n ekonomistit odottavat kuitenkin, että vienti pysyy Suomen talouden kestävimpänä osana ja vaikuttaa myönteisesti talouskasvuun. Vienti kasvaa yhden prosentin tänä vuonna ja 1,5 prosenttia vuonna 2024.

Vähittäismyynnin lasku on jatkunut, mutta lasku ei ole voimistunut. Kesäkuussa myynti laski kolme prosenttia alle vuoden takaisen tason.

SEB:n arvion mukaan vähittäiskauppa pysyy todennäköisesti suhteellisen vakaana vahvan työllisyyden ja palkkakehityksen tukemana. Palvelusektori on jatkanut kasvuaan, mutta paljon aiempaa hitaammin. Yksityinen kulutus pysyy tänä vuonna suunnilleen viime vuoden tasolla, ja ensi vuonna odotetaan vaatimatonta 1,3 prosentin kasvua.

Asuntomarkkinoiden tilanne on kääntynyt huonosta vielä huonompaan. Myönnettyjen rakennuslupien määrä on pudonnut vain kolmannekseen viime vuoden määrästä, ja uusien rakennusten aloitukset ovat noin 30 prosenttia viime vuotta pienemmät.

Asuntojen hinnat ovat laskeneet vuositasolla seitsemän prosenttia, mutta on merkkejä niiden vakiintumisesta. Yrityssektorin investointien näkymät näyttävät hieman paremmilta. Uusien lainojen myöntäminen yrityksille kasvoi yhden prosentin toisella neljänneksellä, kun se edellisellä neljänneksellä oli laskenut 12 prosenttia, kertoo SEB.

Ekonomistin mukaan inflaatiohuippu on todennäköisesti takana

Euroalueen inflaatiohuippu on todennäköisesti takanapäin, arvioi Nordean pääekonomisti Jan von Gerich viestipalvelu X:ssä.

Julkaisunsa yhteyteen hän on jakanut graafin euroalueen inflaatiosta 2000-luvun ajalta. Graafi havainnollistaa, kuinka monen sektorin kohdalla inflaatio oli huipussaan tämän ja viime vuoden aikana.

– Euroalueen inflaatiossa energian alasuuntaisen vaikutuksen pieneneminen piti kokonaisinflaation ennallaan, mutta pohjainflaatio laski.

– Nyt palveluinflaatiokin nytkähti vihdoin alaspäin, ja kaikissa pääkomponenteissa inflaatiohuippu on todennäköisesti takana, von Gerich kirjoittaa.

Pääkomponenteilla tarkoitetaan palveluiden, energian, ruoan ja energian ulkopuolisten tavaroiden inflaatiota. Ne kaikki ovat Nordean ja Macrobondin laskelmien mukaan kääntyneet nyt laskuun.

Euroalueen inflaatiossa energian alasuuntaisen vaikutuksen pieneneminen piti kokonaisinflaation ennallaan, mutta pohjainflaatio laski. Nyt palveluinflaatiokin nytkähti vihdoin alaspäin, ja kaikissa pääkomponenteissa inflaatiohuippu on todennäköisesti takana. pic.twitter.com/JU77KsXjGA

— Jan von Gerich (@JanVonGerich) August 31, 2023

Kuluttajien luottamus talouteen vakaasti heikko

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli elokuussa -8,0, kun se heinä- ja kesäkuussa oli -8,8. Vuotta aiemmin elokuussa luottamusindikaattori sai arvon -14,9. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,3.

Elokuussa luottamus talouteen oli poikkeuksellisesti vahvinta Itä-Suomessa (-1,0). Heikointa luottamus oli Etelä-Suomessa pääkaupunkiseudun ulkopuolella (-10,6) ja Pohjois-Suomessa (-10,5).

Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat elokuussa optimistisimpia (-2,2). Selvästi kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset (-14,4).

Elokuussa kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta parani hieman edelliskuusta, mutta heikkeni vuodentakaisesta ja pysyi edelleen hyvin heikolla tasolla. Lisäksi odotus omasta samoin kuin Suomen taloudesta vuoden kuluttua oli edelleen vaisu.

Odotus Suomen taloudesta kuitenkin koheni elokuussa sekä kuukautta että vuotta aiempaan verrattuna. Odotus omasta taloudesta säilyi kuukaudessa lähes ennallaan, mutta parani selvästi vuodentakaisesta.

Kuluttajista 31 prosenttia arvioi elokuussa, että heidän oman taloutensa tila on heikompi kuin vuotta aiemmin. Kuluttajista 23 prosenttia piti omaa talouttaan kyselyhetkellä edellisvuotista vahvempana.

Kuluttajista 61 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on nyt huonompi kuin vuotta aiemmin, ja yhdeksän prosenttia näki sen parempana.

Elokuussa 24 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 32 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden heikkenevän. Oman taloutensa kohentumiseen luotti elokuussa 27 prosenttia kuluttajista ja 18 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.

Työttömyyden arvellaan lisääntyvän

Kuluttajien odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa heikkeni elokuussa selvästi, mutta pysyi silti pitkän ajan keskitasolla.

Kuluttajista enää 19 prosenttia odotti, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja jopa 43 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän.

Elokuussa työlliset kuluttajat kokivat omakohtaisen työttömyyden tai lomautuksen uhan pysyneen lähes ennallaan. Uhan arvioitiin olevan samanlainen kuin keskimäärin pitkällä ajalla.

Työllisistä kuusi prosenttia uskoi uhan vähentyneen omalla kohdallaan ja 16 prosenttia puolestaan arvioi riskin kasvaneen. Puolet eli 49 prosenttia työllisistä koki elokuussa, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi tai lomautetuksi.

Arvio inflaatiosta laski hieman

Elokuussa kuluttajien arvio kyselyhetken inflaatiosta laski hieman ja odotus hintojen muutoksesta vuoden kuluttua pysyi ennallaan. Näistä kumpikin oli edelleen korkealla tasolla.

Kuluttajat arvioivat elokuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 7,4 prosenttia edellisvuoden elokuusta ja nousevat 4,3 prosenttia seuraavan vuoden aikana.

Kuluttajista 86 prosenttia oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon. Selvästi harvempi eli 31 prosenttia kuluttajista odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.

Hintavia ostoksia ei tehdä eikä lainaa oteta

Ajankohtaa pidettiin elokuussa erittäin huonona lainanotolle ja myös säästämiselle. Kuluttajista vain yhdeksän prosenttia arvioi ajan otolliseksi lainan ottamiselle ja 39 prosenttia piti säästämistä kannattavana. Samalla myös aikomukset lainanottoon olivat melko vähäiset. Elokuussa 15 prosenttia kuluttajista suunnitteli ottavansa lainaa vuoden sisällä.

Kuluttajien arvio omasta rahatilanteestaan heikkeni elokuussa hyvästä pitkän ajan keskimääräiseksi. Samalla mahdollisuuksia säästämiseen tulevina kuukausina ennakoitiin olevan hieman vähemmän kuin yleensä. Rahaa oli elokuussa jäänyt säästöön 54 prosentilla kuluttajista ja 71 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Elokuussa ajankohtaa pidettiin edelleen erittäin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Kuluttajista vain yhdeksän mielestä hetki oli otollinen hintaville hankinnoille.

Aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana oli kuluttajilla elokuussa yhä hyvin niukalti. Ostoaikeissa ei juuri ilmennyt muutosta heinäkuuhun eikä vuodentakaisiin verrattuna. Elokuussa yhdeksän prosenttia kuluttajista ennakoi lisäävänsä ja 45 prosenttia aikoi vähentää rahankäyttöään kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.

Auton ostoa vuoden kuluessa suunniteltiin elokuussa hieman vähemmän kuin normaalisti. Asunnon ostoaikeiden määrä laski selvästi pitkän ajan keskitason alle – aikeita oli suunnilleen yhtä vähän kuin vuonna 2016 tai yli 20 sitten. Lisäksi kodin peruskorjaamista harkitsi elokuussa tavanomaista harvempi kuluttaja.

Elokuussa 13 prosenttia kuluttajista aikoi joko varmasti tai mahdollisesti ostaa henkilöauton vuoden sisällä. Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi enää vain kymmenen prosenttia kuluttajista. Kuluttajista vain 14 prosenttia suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.

Kuluttajien luottamustutkimus tehdään verkkolomakkeella ja Elokuussa 2023 kyselyyn osallistui 1 214 henkilöä ja vastausaste oli 55,5 prosenttia.

Voi voi, ei muutosta. Kuluttajien luottamus pysyi elokuussa heikkona. Arvio oman talouden nykytilasta on yhä hyvin heikko. Odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua ovat vaisut. Asunnon ostoaikeita on vähiten moneen vuoteen.
Lupaa ankeaa syksyä. pic.twitter.com/aBamVDy9Ba

— Pasi Sorjonen (@PasiSSorjonen) August 28, 2023

Inflaatio heinäkuussa 6,5 prosenttia

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli heinäkuussa 6,5 prosenttia. Inflaation kiihtyminen kesäkuusta heinäkuulle johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron noususta.

Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten bensiinin, dieselin ja osakehuoneistojen halpeneminen.

Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio oli 7,4 prosenttia. Pohjainflaatio ei sisällä ruoan ja energian hinnanmuutoksia, koska ne sisältävät muita hyödykeryhmiä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli heinäkuussa 5,3 prosenttia. Kesäkuussa se oli 5,5 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli heinäkuussa 4,2 prosenttia.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.

Suomen Pankin ennuste: Kotitalouksien ostovoima kasvaa

Rahoitusolojen kiristyminen vaimentaa euroalueen kasvua tänä ja ensi vuonna, Suomen Pankki ennakoi tuoreessa Euro & talous -katsauksessaan. Samalla talouskasvua tukevat vahvat työmarkkinat, kasvava ostovoima, energiakriisin aiheuttaman epävarmuuden hälveneminen ja tarjontahäiriöiden helpottuminen.

Kuluttajahintojen nousu euroalueella hidastuu, mutta ei toivotusti. Pohjainflaatio, eli energian ja ruoan hinnoista puhdistettu inflaatio, hidastuu vain vähitellen. Euroalueen inflaatio oli 6,1 prosenttia toukokuussa. Rahapolitiikan kannalta tärkeä pohjainflaatio oli toukokuussa 5,3 prosenttia.

Suomen Pankki huomauttaa, että nopea ja vaikeasti ennustettava inflaatio on haitallinen talouden kehityksen kannalta. Jotta inflaatio hidastuisi kahden prosentin tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä, Euroopan keskuspankin neuvosto on nostanut korkoja vuoden 2022 heinäkuusta alkaen ja tärkein ohjauskorko on nyt 3,5 prosenttia.

– Koronnostoilla estetään inflaation ryöpsähtäminen hallitsemattomaksi ja reaalisen ostovoiman mureneminen. Näin pidetään yllä kestävän kasvun ja korkean työllisyyden vaatimaa talouden vakautta, korostaa pääjohtaja Olli Rehn tiedotteessa.

– Olemme siirtyneet rahapolitiikassa kokonaiskysyntää rajoittavalle alueelle, eikä meidän ole syytä poistua sieltä ennenaikaisesti, vaan toimia johdonmukaisesti inflaation vakauttamiseksi kahden prosentin tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä, Rehn jatkaa.

Nopea ja laaja-alainen kuluttajahintojen nousu koetteli Suomessa viime vuonna pieni- ja keskituloisia hieman enemmän kuin suurituloisia, kun elintarvikkeet ja asuminen kallistuivat. Korkomenojen nopea kasvu kohdistuu sen sijaan etupäässä keski- ja hyvätuloisiin, joilla on suuria lainoja. Toisaalta heillä on myös edellytyksiä tasata kulutustaan yli ajan.

– Inflaation hidastumisen, palkankorotusten ja etuuksien indeksitarkastusten ansiosta suomalaisten kotitalouksien ostovoima alkaa taas kasvaa. Myös hyvä työllisyystilanne on tukenut kotitalouksien mahdollisuuksia selviytyä hintojen ja korkojen noususta, Rehn toteaa.

Suomen julkinen talous on ollut lähes yhtäjaksoisesti alijäämäinen yli 15 vuotta. Suomen pitkän aikavälin haasteet, kuten julkisen talouden vahvistaminen ja kestävän talouskasvun edellytysten turvaaminen, ovat jo muuttuneet akuuteiksi.

Suomen Pankin pitkän aikavälin skenaarioiden perusteella väestön ikääntyminen ja nuorten koulutusasteen nousun pysähtyminen rajoittavat osaavan työvoiman saantia ja heikentävät talouden kasvupotentiaalia.

– Väestörakenteen muutos on niin merkittävä, että kasvun edellytyksiä on hyvin vaikeaa turvata ilman työperäisen maahanmuuton kasvua, Rehn korostaa.

– Haasteisiin vastaaminen edellyttää kahden kärjen taktiikkaa kestävän kasvun vahvistamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Hallitusohjelma sisältää tällaisen taktiikan aineksia ja luo pohjaa vahvistaa julkisen talouden ja kestävän talouskasvun edellytyksiä. Uudistustyö vaatii varmasti paljon pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä, sillä rakenteellisten uudistusten vaikutukset näkyvät yleensä melko hitaasti.

Kaivattu hintahuojennus on käsillä

– Tuoreet tiedot kuluttajahintojen kehityksestä tuovat jo toivoa, mutta taistelu hintakierrettä vastaan on yhä kesken. Kuluttajahintojen nousua hillitsevät nyt etenkin nestemäisten polttoaineiden halpeneminen, mutta myös laskevat asuntojen hinnat, joiden ei oikeastaan kuuluisi olla investointina mukana kuluttajahintaindeksin laskennassa, Hypon ekonomisti Juho Keskinen sanoo.

– Asumisen kulut ovat tosiasiassa nousseet enemmän, kuin hintaindeksin asuinkustannuksista voisi päätellä, sillä korkomenot ja peruskorjauskustannukset ovat jatkaneet nousuaan läpi kevään, hän arvioi.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat kohosivat toukokuussa 6,8 prosenttia, kun huhtikuussa hinnat nousivat 7,9 prosentilla.

Asuinkustannukset nousivat 10,8 prosenttia, mikä selittyy etenkin korkokustannusten nousulla ja viime vuotta kalliimmalla sähkön hinnalla. Asumismenot ovat kuluttajahintaindeksin suurin yksittäinen alaerä, ja ne muodostavat noin neljäsosan kokonaisindeksistä.

Ennakkotieto euroalueen inflaatiosta ylsi toukokuussa 6,1 prosenttiin, kun huhtikuussa oltiin vielä 7,0 prosentissa. Euroopan keskuspankki kokoustaa huomenna torstaina ja joutuu vielä nostamaan ohjauskorkojaan.

Keskisen mukaan vaikka vuokra-asuminen houkuttelee nyt aiempaa enemmän, ovat omistusasumisen kulut pysyneet yhä yllättävän hyvin kurissa vuokra-asumiseen verrattuna.

– Jos omistaa asunnon, jossa on lainaa maksettavana yhteensä 200 000 euroa, ovat korkomenot kuukaudessa annuiteettilyhennyksellä noin 750 euroa. Jos hoitovastike olisi viisi euroa neliöltä ja asuisi 60-neliöisessä kodissa, tulisi päälle vielä 300 euron vastikekulu sekä mahdolliset erilliset vesi- ja sähkölaskut. Lainapääomaan kohdistuva lyhennys, joka olisi 20 vuoden laina-ajalla ja nykykoroilla noin 500 euroa menisi sen sijaan säästöön itselle; Keskinen sanoo.

Hän toteaa, että korontarkistukset kiristävät kukkaroita ja euroja lasketaan nyt aiempaa tarkemmin, mutta esimerkiksi pk-seudulla omistusasujan kulutusmenot jäävät näin laskien yhä alhaisemmaksi, kuin vastaavan asunnon kuukausivuokra vesi- ja sähkömaksuineen, joka olisi näin laskien 1250 euroa.

– Onkin hyvä muistaa, että oma varallisuus ei laske lainaa lyhentämällä toisin kuin vuokran, vastikkeiden ja korkojen kohdalla, Keskinen korostaa.

Elintarviketeollisuus huolissaan ostovoiman hiipumisesta

Ruokia ja juomia valmistavien yritysten tilannetta on koetellut raju tuotantopanosten kustannusten nousu. Nyt kuluttajien elinkustannuskriisin vuoksi kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista käydään kovaa kilpailua, mikä vaikuttaa myös ruoka-alaan. Kuluttajat kiinnittävät huomiota entistä enemmän elintarvikkeiden hintoihin.

Elintarviketeollisuusliiton mukaan alan tuotannon määrä on ollut laskussa syksystä 2021, vaikka elintarviketeollisuus toisaalta on välttämättömien perustarpeiden ala. Tämän vuoden huhtikuussa 12 kuukauden kumulatiivinen vuosimuutos tuotannon volyymissa oli reilut kolme prosenttia laskusuunnassa.

Alan liikevaihto kasvoi hintojen nousun vuoksi tämän vuoden tammi-maaliskuussa ennakkotietojen perusteella 14 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Kuluneen alkuvuoden aikana elintarviketeollisuuden kustannusten nousu on tasaantunut. Teollisuustuotannon panokset, esimerkiksi raaka-aineet, energia, pakkausmateriaalit ja henkilöstökulut, ovat nyt noin 15 prosenttia korkeammat kuin viime vuoden tammi-huhtikuussa.

Vuoden 2021 tammi-huhtikuuhun verrattuna kustannukset ovat peräti yli 30 prosenttia korkeammat. Kustannustason ennakoidaan pysyvän myös tänä vuonna korkeana.

Kuluttajien käytöksen muuttuminen haastaa koko ruoka-alaa

Tänä vuonna uuden haasteen elintarviketeollisuudelle tuo kotitalouksien ostovoiman selkeä heikentyminen tai pikemminkin heikentymisen jatkuminen.

Kuluttajilla on useita menokohteita, joiden välillä he valitsevat, eikä se voi olla vaikuttamatta ruoka-alaankin, koska rahaa on käytettävissä aiempaa niukemmin.

– Ruoan hinnan nousu muutti kuluttajakäyttäytymistä viime vuonna merkittävästi ja hintaherkkien kuluttajien määrä kasvoi. Suomalainen kuluttaja haluaa edelleen ostaa laadukasta kotimaista ruokaa, mutta viime vuonna tässä periaatteessa havaittiin jonkin verran rapautumista, Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail sanoo tiedotteessa.

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset vaativat elintarviketeollisuutta sopeutumaan uuteen taloudelliseen todellisuuteen ja tarjoamaan houkuttelevia tuotteita kilpailukykyisillä hinnoilla. Yritysten on panostettava innovaatioihin, tehokkuuteen ja kuluttajalähtöiseen markkinointiin selviytyäkseen tässä vaikeassa ympäristössä.

Samaan aikaan elintarvikeyritysten kiristynyt rahoitustilanne heikentää niiden kykyä investoida.

– Elintarvikeala ei tässä kysyntätilanteessa kaipaa uusia veroja tai nykyisten verojen korottamista, jotka nostaisivat edelleen ruoan hintaa. Ruoan arvonlisäveron korottaminen heikentäisi kotimaassa tuotetun ruoan kilpailukykyä suhteessa ulkomaisiin kaupan omiin tuotemerkkeihin, Ismail huomauttaa.

Ennuste: Talous supistuu 0,6 prosenttia, inflaatio on kuusi prosenttia

POP:n mukaan Suomen BKT supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia, mutta kasvaa ensi vuonna 0,8 prosenttia.

Ensi vuonna talouden toipuessa vienti kasvaa 3,5 prosenttia ja tuonti kolme prosenttia. Inflaatio asettuu tänä vuonna keskimäärin lähes kuuteen prosenttiin. Ensi vuonna sen kuitenkin ennustetaan olevan merkittävästi tätä vuotta alempana, 2,5 prosentissa.

Investointien kasvu oli vielä viime vuonna reipasta, mutta tänä vuonna näkymä on selvästi synkempi ja investoinnit kääntyvät 3,3 prosenttia miinukselle. Suurin lasku tulee rakennusinvestointien romahtamisesta.

Tänä vuonna 12 kuukauden Euribor on keskimäärin 3,9 prosenttia ja ensi vuonna 3,7 prosenttia.

Bensa on tänä vuonna selvästi viime vuotta halvempaa. Tämä on seurausta sekä raakaöljyn halventumisesta kansainvälisen talouden kasvun hidastumisen seurauksena että jakeluvelvoitteen laskusta. Bensa maksaa tänä vuonna keskimäärin 1,96 euroa litralta. Ensi vuonna bensan hinnan ennustetaan nousevan 2,15 euroon litralta, sillä öljyn maailman markkinahinta nousee.

Palkansaajien ostovoima kasvaa 1,5 prosenttia. Ostovoiman hupeneminen on ollut historiallisen voimakas, eikä ensi vuosi vielä kuro umpeen koko menetystä.

Työllisyys reagoi viiveellä talouskasvun käänteeseen. Tänä vuonna työttömyysaste nousee 7,0 prosenttiin ja ensi vuonna 7,8 prosenttiin.

Energiaraaka-aineiden hintojen lasku ja lisääntyvä sähkön tarjonta näkyy sähkön hinnassa ja tälle vuodelle pörssihinnan ennustetaan asettuvan keskimäärin kahdeksaan senttiin kilowattitunnilta ja ensi vuonna kuuteen senttiin kilowattitunnilta.

– Viime vuonna Ukrainan sotatilanne heijastui energiamarkkinoihin sekä yritysten tuotantoketjuihin kiihdyttäen inflaatiota. Keskuspankit vastasivat tähän korkojen nousulla, mikä ajoi kansainvälisen talouden taantumaan. Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia vaimean ostovoiman ja hiipuneiden yritysinvestointien takia. Inflaatio pysyy tänä vuonna keskimäärin kuuden prosentin paikkeilla, sanoo POP Pankin johtaja Timo Hulkko.

Hänen mukaansa sähkön ja bensiinin hinnan sekä ruuan hinnan kehityksen tasaantuminen sekä toistaiseksi hyvä työllisyystilanne puskuroivat talouden supistumista.

– Ensi vuosi näyttää viime vuoden vastaavaan ennustetilanteeseen nähden lupaavammalle.

Hulkko toteaa, että meillä on sukupolvi, joka on tottunut matalaan korkotasoon.

– Korkojen nousu toi esille, miten monella talous on laskettu varsin tiukalle. Kotitalouden puskurit on tarkoitettu äkillisiin menoihin, kuten pesukoneen uusimiseen. Elämisen pelivara kuitenkin pidemmällä aikajänteellä on useissa kotitalouksissa ollut tänä päivänä liian pieni ja tähän tulisi yleisesti herätä. Taloudessa ei nähdä kotitalouksien kannalta niin nopeita, helpotusta tuovia korjausliikkeitä, mistä ehkä elätellään toiveita, Hulkko sanoo.

– Sekä viime että tänä vuonna on käyty tervettä keskustelua asumisen kustannuksista, kun siihen liittyvät realiteetit ovat konkretisoituneet uudella tavalla energiahintojen ja korkojen nousun myötä. Matalan korkotason aikaan vilkastunutta talousaiheista keskustelua olisi hyvä jatkaa eri foorumeilla osana suomalaisten talousosaamisen kehittämistä. Oman taloudenhallinnan taidot korostuvat, kun arkisten menojen osuus nousee, sanoo Hulkko.