Tilastokeskuksen mukaan syntyvyys on vähentynyt kahdeksassa vuodessa neljänneksen.
Vuoden 2010 jälkeen alkanut kokonaishedelmällisyysluvun lasku jatkui kaikissa koulutusryhmissä myös vuonna 2018. Perusasteen koulutuksen suorittaneilla naisilla hedelmällisyysluku on pienentynyt 29 prosenttia ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla 27 prosenttia. Toisen asteen suorittaneilla luku on pienentynyt 25 prosenttia.
Miesten osalta muutos on ollut jyrkempää kaikissa koulutusryhmissä. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla miehillä kokonaishedelmällisyysluku on pienentynyt 30 prosenttia ja perusasteen suorittaneilla 33 prosenttia vuoden 2010 jälkeen. Toisen asteen suorittaneilla hedelmällisyysluku on 27 prosenttia.
Pohjanmaalla kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,64–1,92, muualla Manner-Suomessa 1,32–1,47.
Suomalaistaustaisten naisten osuus syntyvyydestä pieneni 86 prosenttiin vuonna 2018, kun asiaa mitataan kokonaishedelmällisyysluvulla. Koko maan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,41 lasta naista kohden, josta suomalaistaustaisten osuus oli 1,20 lasta naista kohden. Luku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Ulkomaalaistaustaisten osuus koko maan syntyvyydestä on kasvanut 1990-luvulta lähtien ja on nykyisin 14 prosenttia koko maan syntyvyydestä.
Tänään saatiin Tilastokeskukselta hieman tarkempia tilastoja syntyvyydestä. Syntyvyys on vähentynyt kahdeksassa vuodessa 25 % ja syntyvyys pienenee yhä kaikissa koulutusryhmissä. | https://t.co/qBYltD6ljQ pic.twitter.com/pTxJV84NVR
— Olli Kärkkäinen (@OlliKarkkainen) December 4, 2019
