– Mikäli ehdotus siitä, että 10–20 prosenttia yhteisöverosta suunnattaisiin markkinavaltioihin tulisi voimaan, viidennes meidän verotettavista tuloistamme lähtisi Suomesta pois. Se olisi vuodesta riippuen noin 20 miljoonaa euroa, sanoo Supercellin talousyksikön johtaja Heikki Puomila Talouselämälle.
Tämä on mahdollista, jos taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n uudistushanke johtaisi verotusoikeuden uudelleen suuntaamiseen niin, että verotus keskittyisi entistä enemmän yhtiöiden markkinavaltioihin. Kyseessä on valtiot, joissa yhtiöllä on kuluttajia tai käyttäjiä.
Vuonna 2019 peliyhtiö Supercellin liikevaihto oli 1,37 miljardia euroa ja liiketulos 506 miljoonaa euroa. Yhtiö maksoi yhteensä 103 miljoonaa euroa yhteisöveroja Suomeen
– Käytännössä liikevaihdostamme 99,8 prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta. Olemme täysin vientiyhtiö, Puomila kertoo.
– Emme ole huolissamme siitä, maksammeko me tämän jälkeen ehkä vähän enemmän veroja. Mutta olemme huolissamme Suomi Oy:stä.
Puomilan mukaan suurin osa uudelleen suunnattavista verorahoista menisi Yhdysvaltoihin ja noin neljännes suuriin EU-maihin, mikäli verotus suuntautuisi entistä voimakkaammin markkinavaltioihin
Elinkeinoelämän keskusliiton verojohtajan Anita Isomaan mukaan OECD:n laatima suunnitelma on kaksijakoinen.
Lähtökohtaisesti veroparatiiseissa toimivien yritysten kurittamiseksi suunnattu minimivero on positiivinen aloite, mutta verotusoikeuden siirtäminen suuremmissa määrin markkinavaltioihin voi pitkällä aikavälillä olla Suomelle haitallista.
– Meillä on pieni kotimarkkina. Jos yhteisöveroa aletaan ohjata myynnin perusteella, kun markkinavaltioille menee jo esimerkiksi arvonlisäverot, ei se kovin hyvältä vaikuta tällaisen pienen, vientivetoisen valtion kannalta, Isomaa sanoo.
