Suomalaisjoukot evakuoivat miinaan astuneen sotilaan Ruotsin Aurora 17 -sotaharjoituksessa Gotlannissa. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

”Suomi pelkää Ruotsin liittyvän yllättäen Natoon”

Tutkija Matti Pesun mukaan Ruotsiin ei luoteta lokakuun 1990 tapahtumien vuoksi.

Luottamuksen puutetta voi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesun mukaan löytyä myös kypsistä ja hyvin läheisistäkin valtiosuhteista.

Pesu ja Tampereen yliopiston tutkija Tapio Juntunen arvioivat Suomessa Ruotsia kohtaan tunnettua epäluottamusta vastikään julkaistussa tutkimuksessaan Mistrust within trust: Finnish–Swedish defence cooperation and the ghosts of the 1990 EC application incident” .

– Epäluottamus näkyy suomalaisessa julkisessa keskustelussa pelkona siitä, että Ruotsi päättäisi yllättäen hylätä nykyisen turvallisuuspoliittisen linjansa ja liittyä Natoon, Matti Pesu avaa Ulkopolitistin kirjoituksessaan.

Syyn löytäminen ei tutkijoiden mukaan ole vaikeaa. Tämänhetkinen kansainvälinen tilanne ja Ruotsissa käytävä turvallisuuspoliittinen keskustelu sekä muutokset julkisessa mielipiteessä ovat Matti Pesun mukaan herättäneet suomalaisissa muistoja lokakuusta 1990. Ruotsi ilmoitti tuolloin Suomen näkökulmasta yllättäen aikomuksestaan hakea EY:n jäseneksi.

– Vaikka suomalaiset diplomaatit ja ulkopolitiikan kommentaattorit olivat tuolloin panneet merkille erityisesti sosiaalidemokraattien muuttuneen suhtautumisen integraatioon, Ruotsin päätös yllätti Suomen valtiojohdon, erityisesti presidentti Mauno Koiviston.

Pesun mukaan presidentti Koivisto koki Ruotsin jopa pettäneen Suomen rikkomalla hiljaista käytäntöä, jossa Pohjoismaat informoivat toisiaan merkittävistä ulkopoliittisista päätöksistä. Ruotsin toiminta ei lopulta aiheuttanut sen suurempaa vahinkoa Suomelle. Se ei kuitenkaan unohtunut.

Matti pesu näkee suomalaisessa keskustelussa esimerkkejä epäluottamuksesta Nato-aikeiden suhteen. Hän nostaa esiin eturivin poliitikkojen puheita Ruotsin aikeiden tarkkailusta ja arveluista siitä, että Ruotsi voisi pikaisestikin hakea Natoon.

Ruotsissa suomalainen epäluottamus on tutkijan mukaan huomioitu korkeimmalla mahdollisella tasolla.

– Sekä nykyinen turvallisuuspoliittinen johto että oppositiovoimat ovat pyrkineet vakuuttelemaan suomalaisia Ruotsin linjan pysyvyydestä. Niin ulkoministeri Margot Wallstörm, puolustusministeri Peter Hultqvist kuin pääministeri Stefan Löfven ovat painottaneet, että Ruotsi ei tee mitään yllättävää, vaan pysyy sotilasliittojen ulkopuolella, Matti Pesu kirjoittaa.

Suomen ja Ruotsin syvenevä puolustusyhteistyö osoittaa hänen mukaansa kuitenkin, ettei maiden suhdetta leimaa totaalinen epäluottamus.

– Tähän mennessä maiden välinen luottamus on varsinkin Suomen osalta ollut kuitenkin enemmänkin strategista; osapuolet ovat tunnistaneet yhteiset intressit ja ovat edenneet sen pohjalta. Suomalaisten kommentit kuitenkin kertovat siitä, että syvempi luottamus on vielä saavuttamatta. Vanhat muistot eivät ole kadonneet.

Luottamus on päämäärä

Matti Pesu huomauttaa, ettei Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyössä ole asetettu kovinkaan kunnianhimoisia pitkän aikavälin tavoitteita, vaan on edetty askel kerrallaan. Hän näkee verkkaisen etenemisen myös tapana rakentaa luottamusta.

– Luottamus ei ole siis vain yhteistyön ehto vaan myös sen lopputulos ja päämäärä.

Huomioiden Suomen ja Ruotsin suhteiden tiiviyden, kansainvälisen tilanteen luonteen ja sen, että maiden välisen historian kipukohdat on tiedostettu, on Pesun mukaan epätodennäköistä, että vuoden 1990 tapahtumat toistvat.

– Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Ruotsi voisi hakea Nato-jäsenyyttä. Jos näin tapahtuu, se tuskin olisi Suomelle yllätys.

Pesun ja Juntusen tutkimus on julkaistu Hiski Haukkalan, Carina van de Weteringin ja Johanna Vuorelman toimittamassa teoksessa Trust in International Relations. Rationalist, Constructivist and Psychological Approaches (Routledge, 2018).

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt