Kuluneella viikolla kokoomus ja koko muu oppositio esitti hallitukselle välikysymyksen hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Maakuntamallin lisäksi hallitus on tuomassa Suomeen uuden verotuksen tason, maakuntaveron. Se kasvattaisi suomalaisten kokonaisveroastetta merkittävästi.
Me kokoomuksessa emme halua maakuntaveroa. Me emme tarvitse enää yhtään uutta verottavaa kättä ihmisten lompakolle. Maakuntaveron aiheuttamat veronkiristykset kohdistuisivat jo ennestään kireään ansiotuloverotukseen. Palkansaajalle, yrittäjälle ja eläkeläisille jäisi entistä vähemmän käteen omasta työstään. Työn verotuksen kiristäminen olisi isku työllisyydelle ja talouden kasvulle, sekä jo ennestään tiukoilla olevien suomalaisten ostovoimalle. Hallituspuolueista vasemmistoliitto ja vihreät ilmoittivat, ettei hallituksen kaavailemaa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta tule ilman maakuntaveroa.
Hallituksen esityksestä puuttuvat kannustimet laadukkaiden ja tehokkaiden palveluiden tuottamiseen, mutta sitä ei kannata yrittää ratkaista maakuntaverolla. Tällä hetkellä maakunnalle tuleva rahoitus perustuisi toteutuneisiin kustannuksiin, mikä kannustaisi kuluttamaan mahdollisimman paljon rahaa ja resursseja riippumatta hoidon tarpeesta tai laadusta. Maakunnan ei kannattaisi hallituksen mallissa alittaa sille määrättyä budjettia. Maakuntaverokomitean selvittämässä veromallissa ongelma ei poistuisi, koska malli vaatisi massiivisen valtionosuusjärjestelmän.
Maakuntamallin ongelma on, ettei se auta siihen, että rahat riittäisivät tulevaisuudessa paremmin. Maakuntamallin aiheuttamat muutoskustannukset lisäisivät sote-palvelujen menoja vähintään vuoteen 2031 asti. Pelkästään tietojärjestelmien rakentaminen ja palkkojen harmonisointi aiheuttaisivat miljardiluokan menolisäykset, mikä vaarantaisi sote-uudistuksen ja palveluiden rahoituksen.
Minun on mahdotonta ymmärtää, miksi erityisesti Vihreät tukee tätä uudistusta.
Kestämätön suurille kaupungeille
Yksi uudistuksen keskeisimpiä ongelmia on se, että sen rahoitusmalli on täysin kestämätön suurille kaupungeille. Erityisen hankala rahoitusmalli on Helsingille ja Uudellemaalle. Yksin Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusta leikataan 100 euroa asukasta kohden, tarkoittaen yhteensä yli 130 miljoonan euron leikkauksia. Vihreiden eduskuntaryhmän kansanedustajista puolet on valittu Helsingistä ja Espoosta, ja kyseiset kaupungit ovat koko mallin suurimmat häviäjät.
Hallituksen politiikalle on olemassa vaihtoehto. Me kokoomuksessa haluamme ihmiset jonoista hoitoon. Tähän ei tarvita maakuntahallintoa ja maakuntaveroa. Me nopeuttaisimme ihmisten hoitoon pääsyä ja antaisimme ihmisten vaikuttaa omiin palveluihinsa. Me pitäisimme huolta sote-ammattilaisten osaamisesta ja hyvinvoinnista. Me turvaisimme sote-palveluille kestävän rahoitusmallin. Monilla alueilla on jo toteutettu merkittäviä paikallisen tason sote-uudistuksia. Olisi viisautta tukea alueita tässä omaehtoisessa kehityksessä.
Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että apua ja hoivaa saa silloin, kun sitä tarvitsee. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu sille ajatukselle, että maksettujen verojen vastineeksi saa toimivat ja laadukkaat palvelut. Yksi sote-uudistuksen päätavoitteista on hoitoon pääsyn parantaminen ja yhdenvertaisuuden lisääminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hallituksen esityksellä se ei valitettavasti toteudu, ja siksi se on kaadettava.
