Professori Raimo Kantola Aalto-yliopistosta on pohtinut tähän liittyviä turvallisuuskysymyksiä. Yksi näistä on se, millainen turvaluokitus tarvittaisiin toimijolle, jotka saavat operoida ja tutkia viranomaisliikennettä. Kantolan mielestä asialla on merkitystä kansalliselle turvallisuudelle, jota ei voida ulkoistaa tulevaisuudessakaan.
5G on sikäli 4G-teknologaa turvallisempi, että liikennettä urkkivien valetukiasemien ujuttaminen verkkoon tulee vähintäänkin vaikeammaksi. Tämä ei kuitenkaan ratkaise Kantolan mielestä perustavaa ongelmaa. Myös 5G-verkon käytännön operointipalveluja voidaan ulkoistaa markkinoilta valituille yrityksille, joiden valvontakeskukset sijaitsevat usein Suomen rajojen ulkopuolella.
Tietoliikenteen valvonta voi tällöin päätyä valtioon, missä esimerkiksi ulkomaisilla turvallisuuspalveluilla on pääsy liikennetietoihin. Tämä voi olla ongelma silloinkin, kun tieto liikkuu verkossa salattuna. Ulkopuoliset toimijat voivat päätellä monia asioita esimerkiksi liikenteen määrästä ja ajoittumisesta.
Merkitystä on myös sillä, että 5G tarjoaa entistä enemmän mahdollisuuksia siirtää käytännön toimintoja tietoliikenneverkon välittämän ohjauksen varaan. Verkkoon murtautuminen tarjoaa näin Kantolan mukaan samalla uusia mahdollisuuksia kiristää esimerkiksi valtioita ja yrityksiä.
– Tärkeää on, ettei Suomen valtiota ja täkäläisiä yrityksiä päästetä pehmeäksi kohteeksi rikollisten ja ulkomaisten tiedustelupalvelujen silmissä.
Ala vasta alkuvaiheessa
5G-verkon rakentaminen on kaikkialla maailmassa vasta tutkimus- ja harjoitteluvaiheessa. Pisimmällä asiassa ollaan Kantolan mukaan Kiinassa, missä kehitystä on vauhdittanut teknologioiden yksinkertaisempi ekosysteemi. Eteneminen on hitaampaa kaupalliseen kilpailuun tukeutuvissa länsimaissa, missä useat eri teknologiat kilpailevat alinomaa keskenään.
– Laajoja, arkikäytössä olevia 5G-peittoja ei silti ole vielä Kiinassakaan.
Euroopassa ensimmäiset 5G-laitteet ja ohjelmistot ovat jo käytössä, mutta verkon kehittelyssä ollaan Kantolan mukaan vasta alkuvaiheessa. Esimerkiksi laitteiden ohjelmistoja jouduttaneen päivittämään vielä monta kertaa. Operaattoreiden lienee silti syytä lähteä ajoissa liikkeelle.
– Teknologian kehittely ja oppiminen edellyttää kokeilua, joita ilman operaattori voi jäädä kokonaan junasta.
5G-verkko voi hyödyntää tulevaisuudessa nykyistä paljon suurempia taajuuksia, joilla säteilyn kantomatka on lyhyt. Verkko edellyttää tällöin paljon tukiasemia, joita voitaisiin ehkä asentaa kaupungeissa myös lyhtypylväisiin. Näistä saattaakin tulla varsinaisia monitoimimastoja.
– Tukiasemien ohella lyhtypylväisiin voidaan periaatteessa asentaa esimerkiksi sensoreita, kameroita ja viestintävälineitä, Kantola sanoo.
Samalla hän kuitenkin huomauttaa varustelun hinnasta. Lyhtypylväät eivät muutu mastometsäksi, ellei joku ole valmis maksamaan uudesta infrasta.
Lukuisten tukiasemien takia laajan 5G-verkon toteuttaminen suurilla, yli 20 HHz:n taajuuksilla tulee varsin kalliiksi. Korkeimmalla taajuudella toimiva verkko onkin järkevä vain alueilla, missä nopeudesta on tämän hintaa vastaavaa hyötyä. Luontevina 5G-kohteina Kantola näkee esimerkiksi teollisuuslaitokset, satamat ja varastot, joissa nopeuden mahdollistamasta automaatiosta ja etäohjauksesta on selvää hyötyä.
Monille tavallisille kuluttajille 5G:llä ei välttämättä ole hintaansa vastaavaa tarjottavaa.
Säätelyn päivityksiä pohditaan
5G pakottaa päivittämään myös viestintään liittyvää regulaatiota. Suomessa ohjausta pohtii etenkin teleasioiden sääntelystä vastaava Traficom.
Euroopassa alan säätelyn perustava pyrkimys on ollut turvata tietoliikenteen infrastruktuurin avoimuus. Operaattorien tehtävänä on nähty teknisen alustan tarjoaminen tasapuolisesti kaikille, ei alustalla liikkuvan sisällön valikointi tai ohjaaminen.
”Nettineutraliteetti” -periaatteen mukaisesti liikenteen rajaaminen on kielletty operaattoreilta minkä takia Telian, Elisan ja DNA:n tapaiset yritykset eivät voi kehitellä liikenteen suodattamiseen perustuvia palveluita.
USA:ssa regulaatio on erilaista, mikä pitäisi Kantolan mielestä huomioida alan säätelyssä.
– Eurooppalaiset rajoitukset eivät saisi ajaa täkäläisiä operaattoreita vaikeaan kilpailuasemaan suhteessa netin yhdysvaltalaisiin megayrityksiin.
Säätelyn purkaminen on kuitenkin erittäin tulenarka kysymys. Euroopan vaalimaa nettineutraliteettia pidetään laajalti hyvänä periaatteena. USA:ssa tästä on haluttu tinkiä, mikä on johtanut sielläkin laajaan tyytymättömyyteen.
Neutraliteetin hukkaaminen voi johtaa siihen, että teknistä alustaa ylläpitävät operaattorit alkavat suosia tiettyjen asiakkaiden liikennettä ja tukea näiden kaupallista tai poliittista agendaa.
HEIKKI JAAKKOLA
