Koronavirustartuntojen ehkäiseminen voi olla nyt huomattavasti vaikeampaa kuin viime kevään ensimmäisen aallon aikana, arvioivat taloustieteilijät Martti Hetemäki ja Bengt Holmström sekä Suomen Pankin neuvonantaja Juhana Hukkinen.
Kesän lähestyessä infektioiden määrä kääntyi laskuun jo pelkkien kausitekijöiden vuoksi, päinvastoin kuin keskellä talvea. Uutena riskinä ovat helposti leviävät virusmuunnokset, jotka voivat pahimmillaan kiihdyttää epidemiaa entisestään.
Merkittävin vaara liittyy kansan omaan käyttäytymiseen.
– Verrattuna viime kevääseen se on nyt huolettomampaa, vaikka monet ymmärtävät, että käsillä on kausi-infektiotautien vaarallisin vaihe. Keväällä kauppakeskukset, ravintolat, baarit, kylpylät jne. olivat joko kiinni tai tyhjillään. Nyt on toisin. Tämä lisää riskiä tartuntojen selvästä kasvusta. Jos riski toteutuu, myös kotitalouksien ja yritysten epävarmuus kasvaa, Hetemäki, Holmström ja Hukkinen kirjoittavat Helsinki GSE:n sivuilla.
Heidän mukaansa Suomi voi kärsiä ”Saksan syndroomasta”. Maan tartuntatautiorganisaation johtaja Lothar Wieler arvioi joulukuun alussa, että Saksa on varhaisen Covid-19-menestyksen uhri. Hänen mukaansa karanteenien ja fyysisen etäisyyden merkitystä ei ole otettu riittävän vakavasti.
– Saksalla onkin nyt suuria vaikeuksia saada tartuntoja takaisin matalalle tasolle ja Covid-19-kuolemat ovat kaksinkertaisella tasolla viime kevään huippuun verrattuna, talousasiantuntijat toteavat.
Suomessa koronatartuntojen ilmaantuvuus on edelleen matala muihin EU-maihin verrattuna.
– Yhtenä syynä tähän saattaa olla, että kesällä taudin ilmaantuvuus painui Suomessa lähes nollaan. Kun syksy saapui, taudilla oli olematon kotimainen kasvualusta, mutta nyt sekin on jo merkittävä, Martti Hetemäki, Bengt Holmström ja Juhana Hukkinen sanovat.
– Vaikka kukaan ei voi tehdä luotettavaa ennustetta tautikehityksestä, ovat kausitekijät, virusmuunnokset ja oma käyttäytymisemme nyt selviä riskitekijöitä. Suomen tartuntojen kasvupainetta lisää myös lähialueiden tilanne. Ilmaantuvuusluvut ovat hyvin korkeat Ruotsissa, Virossa ja muissa Baltian maissa sekä Venäjällä.
Ohjeistus on osin vanhentunutta
Suomessa viranomaisten perusohjeet ovat edelleen ajalta, jolloin koronaviruksen luultiin leviävän vain pisaratartuntojen kautta. Tutkimukset ovat jo pitkään korostaneet ilmassa leijuvien aerosolien merkitystä.
Hetemäki, Holmström ja Hukkinen esittävät useita nopeasti toteutettavissa olevia toimia, joilla tautitilannetta voitaisiin kohentaa. He nostavat esiin väestön nopean rokottamisen, pikatestauksen lisäämisen, tartuntaketjujen jäljittämisen ja tiedotuskampanjan riskitilanteiden välttämiseksi.
Viranomaisten olisi luotava selkeä hälytysjärjestelmä, joka ohjeistaa kansalaisia toimimaan kussakin vaiheessa. Korkean tartuntariskin paikat olisi lisäksi suljettava toistaiseksi.
– Covid-19 linjan ajoissa muuttamisen sekä muiden virheistä ja hyvistä käytännöistä oppimisen pahin este on tähänastinen menestys, vaikka tuo menestys olisikin riippunut paljon aiemmin vallinneista olosuhteista, Hetemäki, Holmström ja Hukkinen toteavat.
Taloustieteilijät @MarttiHetemaki ja @bengtmit sekä @SuomenPankki neuvonantaja Juhana Hukkinen esittävät toimia koronakriisin linjan vahvistamiseksi. Heidän mukaansa Covid-19-toimien vahvistamisella on kiire. #koronafi #COVID19 https://t.co/Nnl0XY95Ld
— Taloustieteen keskus Helsinki GSE (@HelsinkiGSE) December 30, 2020
