Intrumin European Consumer Payment -raportissa vertailtiin 24 Euroopan maan kuluttajien taloudellisen hyvinvoinnin tilaa neljän osa-alueen – maksukyvyn, velkaantumisen, säästämisen ja taloudenlukutaidon – suhteen.
Suomi sijoittui taloudellisen hyvinvoinnin barometrin kokonaistuloksissa viidenneksi, kun edellä mainittujen osa-alueiden pisteet laskettiin yhteen.
Parhaat pisteet suomalaiset saivat talouslukutaidoista. Tässä kategoriassa suomalaiset sijoittuivat Euroopan maista kärkeen. Kyselyyn vastanneista 82 prosenttia suomalaisista osasi yhdistää oikein kyselyssä esitetyt taloustermit ja niiden määritelmät, kun EU:n keskiarvo tähän kysymykseen oli 63 prosenttia.
Suomalaisista vanhemmista 92 prosenttia kertoo yrittävänsä opettaa lapsilleen järkevää rahankäyttöä. Tulos oli korkein koko Euroopassa.
– Tästä tuloksesta suomalaiset perheet, koulut ja koko yhteiskunta saavat olla ylpeitä. Mutta hyvä talouslukutaito ei vielä yksinään ole riittävä suoja ylivelkaantumista vastaan. Maailma on muuttunut epävarmemmaksi paikaksi, silloin taloudellisten puskurien merkitys korostuu, Intrumin myyntijohtaja Juha Iskala toteaa.
Maksukyvyllä mitattuna suomalaiset kuluttajat sijoittuivat seitsemänneksi muiden Pohjoismaiden sijoittuessa viiden parhaan maan joukkoon. Maksukyvyllä tarkoitetaan tässä kotitalouden käytettävissä olevia tuloja laskujen maksun jälkeen kuukausitasolla.
Saksalaisilla kuluttajilla on tämän tutkimuksen valossa Euroopan paras maksukyky.
Suomalaisilla on enemmän vaikeuksia maksaa laskut eräpäivään mennessä kuin Euroopassa keskimäärin. Esimerkiksi joka viidennes suomalainen kertoi maksaneensa 2-4 laskua eräpäivän jälkeen viimeisen 12 kuukauden aikana, kun EU:n keskiarvo oli 13 prosenttia.
Säästämisen suhteen suomalaiset sijoittuivat Euroopan keskiarvon alapuolelle. Suomalaisista 37 prosenttia vastaajista sanoi, ettei säästä lainkaan. Toisaalta 55 prosenttia vastaajista sanoi olevansa tyytymätön summaan, jonka pysyy kuukausittain säästämään.
– Vaikka suomalaiset sijoittuivat taloudenlukutaidoilla mitattuna Euroopan kärkeen, lähes puolet (49 %) kyselyyn vastanneista suomalaisista kuluttajista vastasi, että laskujen lisääntyminen vaikuttaa negatiivisesti heidän hyvinvointiinsa. Siksi katseet kääntyvät nyt entistä voimakkaammin suomalaisten säästämisen ja kuluttamisen sekä luotonoton väliseen balanssiin. Taloudellinen turvallisuus syntyy siitä, kun nämä ovat tasapainossa. Vahvempi maksukyky myös nopeuttaa maksuaikoja, Iskala huomauttaa.
Suomalaisista kyselyyn vastanneista kuluttajista 34 prosenttia oli samaa mieltä väittämän kanssa, että ”Minun täytyy lainata rahaa voidakseni maksaa yllättäviä arjen kuluja, kuten esimerkiksi auton korjaus”.
Samoin 43 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä väittämän kanssa, että ”Laskujeni määrät kasvavat nopeammin kuin tuloni”.
– Mielestämme on tärkeää pitää yllä keskustelua kuluttajien maksukäyttäytymisestä sekä vastuullisen luotonmyöntämisen ja -ottamisen pelisäännöistä, sillä se vie meitä kohti terveemmän talouden ja luottoyhteiskunnan rakenteita, Iskala toteaa.
