Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön torstain koronavirusinfossa nousi esille rokotustrategian päivitys. THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio viittasi kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän kantaan, jonka mukaan koska rokotteet eivät estä tartuntoja täysin ja ovat niin sanotusti ”vuotavia”, rokotukset eivät olisi se ensisijainen keino, millä tartuntoja estetään vaan rajoitustoimia tarvitaan lisää.
Minkälaisia lisärajoituksia sitten tarvittaisiin? Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Satu Koskela viittasi THL:n kanssa käytyihin keskusteluihin ja avasi asiaa tiedotustilaisuudessa näin:
– Riskipotentiaalin arviointimalli voisi olla yksi päivitettävä asia, koska tartuntariski ja leviämisriski ovat sidoksissa epidemiatilanteeseen.Tätä kautta ohjausta voitaisiin ulottaa niin, että alueet rajoittaisivat myös kohtalaisen riskin toimintoja. Nythän hybridistrategian toimintasuunnitelmassa on lähdetty siitä, että rajoitetaan korkean riskin tilaisuuksien toimintoja. Kohtalaisen riskin tilaisuuksien ja toimintojen rajoittaminen toisi lisää keinoja tähän kokonaisuuteen.
Koskela viittasi THL:n tekemään taulukkoon, jossa kohtalaisen riskin tilanteina on mainittu esimerkiksi ulkotiloissa järjestettävät istumapaikattomat yleisötilaisuudet, yli 10 hengen kuorolaulutoiminta, kaukoliikenteen juna- ja bussivuorot, joukkueurheiluun ja ryhmäliikuntaan käytettävät sisäliikuntatilat, kontaktilajit, sisätiloissa tapahtuvat hengelliset kokoontumiset sekä yöpymistä edellyttävät leirit ja kurssit.
Tilaisuudessa paikalla olleet THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijat korostivat, että lista on suuntaa-antava ja se on luotu alueiden oman harkinnan pohjaksi. Edellä mainittuihin tilanteisiin on mahdollista puuttua ja niissä tapahtuvaa toimintaa rajoittaa erilaisilla tartuntatautilain pykälillä.
Joukkoliikennevälineissä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi matkustajamäärien rajoittamista ja ryhmäliikuntatiloissa mahdollisuutta lähikontaktien välttämiseen.
Strategiajohtaja Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä korosti, että paras tietämys on alueilla, kun epidemiatilannetta koetetaan saada haltuun. Siellä on mietittävä, mikä koronatilanteemme on, miten paljon virusta liikkuu.
– Kun virusta liikkuu enemmän, jokaisessa kohtaamistilanteessa riski tartunnan saamiseen on suurempi kuin jos virusta liikkuu vähemmän. Tällöin pitäisi miettiä, mitkä ovat ne tilanteet, joihin rajoituksia tulisi kohdentaa, jotta kontakteja ja tartunnan saamisen mahdollisuuksia pystyttäisiin rajoittamaan.
Pohjola korosti, että monissa tilanteissa voi olla käytössä myös koronapassi, joka laskee tai madaltaa riskiä tartuntojen syntymiseen.
