Sixten Korkman toteaa Helsingin Sanomien kolumnissaan, että Suomessa käydään EU:n isosta elvytyspaketista ei vain siksi, että Suomi, jota koronavirus on kolhinut muita maita vähemmän, on tämän ”katastrofivakuutuksen” nettomaksajia.
Korkman toteaa, että todellisuus ja EU:n perussopimus eivät aina kohtaa, eivät ainakaan finanssipolitiikan sääntöjen osalta.
– Näin siksi, että nuo säännöt eivät ole realistisia tai järkeviä siinä maailmassa, jossa elämme.
Korkman kysyy, mitä tehdä, kun todellisuus ja pykälät eivät näytä kohtaavan?
– Populistien yllätyksetön vastaus on: EU ei saa toimia, mieluiten sen pitäisi hajota ja Suomen siitä erota. Tämä toisi kriisin päälle katastrofin. Keskinäisen riippuvuuden oloissa EU on tärkeämpi kuin koskaan. EU on Suomen geopoliittisen identiteetin kivijalka, hän kirjoittaa.
– EU-myönteisen opposition mukaan nyt ”sammutetaan väärin”. Paketin pitäisi olla toisenlainen. Tähän voi yhtyä: 27 jäsenmaan konsensus on aina pulmallinen kompromissi. Tasavallan presidentti moittii unionia pykälien luovasta tulkinnasta. Jotkut ekonomistit ja juristit uskovat, että unionia kehitetään tulkintojen kautta salakavalasti liittovaltioksi, Korkman jatkaa.
Korkmanin mielestä väite siitä, että EU rikkoo omia sääntöjään, on syytä kiistää.
– Useat suomalaiset Eurooppa-oikeuden professorit pitävät pakettia juridisesti oikeutettuna. Lakia aina tulkitaan, ja tulkinnalle on tilaa etenkin kriisioloissa ja jos kaikki jäsenmaat ovat yksimielisiä. Tarvittaessa tulkintojen rajat määrittää EU:n tuomioistuin.
Korkmanin mukaan EU ei ole ennakkotapauksen kautta muuttumassa itsenäisyyttämme polkevaksi, keskusjohteiseksi liittovaltioksi. ”Väite on väyrysmäistä pelottelua”, hän kuittaa.
Korkman katsoo, että EU-paketin avulla torjutaan vaaraa ajautua koronaviruksen takia etelästä koko Eurooppaan leviävään finanssikriisiin.
– Naapurin auttaminen on nyt valistunutta itsekkyyttä ja solidaarisuutta. Voi tulla päivä, jolloin Suomi kaipaa EU-solidaarisuutta, hän kirjoittaa.
