Helsingin yliopiston professorin Johan Erikssonin johtamassa syntymäkohorttitutkimuksessa on monen kansantaudin vaaratekijöiden joukkoon liitetty sikiökautinen ohjelmoituminen eli raskausajan vaikutukset lapsen myöhempään terveyteen.
Syntymäpainoa pidetään yhtenä merkkinä kohdunaikaisesta ravitsemuksesta ja hyvinvoinnista. Tämä lisääntynyt alhaiseen syntymäpainoon liittyvä sairastumisriski välittyy monen mekanismin kautta kuten aiheuttaen esimerkiksi muutoksia geenien toiminnassa.
Pienikokoisella vastasyntyneellä on myös suhteessa pienemmät sisäelimet kuten pienempi haima ja pienemmät munuaiset. Myös lapsuusaikainen kasvu ja mahdollinen ylipaino aikuisiässä vaikuttavat asiaan.
– Tutkimuksissamme olemme todenneet, että sepelvaltimotaudin juuret näyttäisivät olevan peräisin jo sikiökaudelta ja sama pätee myös tyypin 2 diabetekseen. Syntymälaihuus on riskitekijä, joka yhdessä suhteellisen liikapainon kanssa lapsuudessa johtaa epäedulliseen kehon koostumukseen ja sitä kautta sairastumiseen, kertoo Eriksson.
Ikääntymistutkimuksessa on saatu näyttöä siitä, että esimerkiksi fyysinen toimintakyky ohjelmoituu osittain jo sikiökaudella.
– Tutkimusryhmämme uudet tulokset osoittavat, että syntymäpaino ja lapsuusajan kasvu ovat yhteydessä myös gerasteniaan eli hauraus-raihnausoireyhtymään seitsemän vuosikymmentä myöhemmin. Ikääntymistutkimuksessa syntymäkohorttien tarjoama tieto elämän varhaisista vaiheista on mahdollistanut näiden yhteyksien tutkimuksen. Kansanterveyden näkökulmasta näitä tietoja voidaan hyödyntää erilaisten riskiprofiilien tunnistamisessa, kertoo ikääntymistutkija, dosentti Mikaela von Bonsdoff Jyväskylän yliopistosta.
Ennaltaehkäisy kannattaa
Tutkimuksessa on syvennytty myös ylipainon seurauksiin. Äidin raskaudenaikainen ylipaino luo kasvavalle sikiölle ympäristön, jossa lihavuuden riski kasvaa myös jälkeläisellä. Tämä riski ei liity ainoastaan lihavuuteen vaan myös sydän- ja verisuonisairauksiin ja moneen syöpään.
– Syntymälaihuus on toki merkittävä riskitekijä aikuisiän sairauksille, mutta ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on edelleen suuri merkitys. Terveellinen ruokavalio, liikunta ja normaali paino vähentävät merkittävästi sairastumisriskiä, sanovat Eriksson ja von Bonsdorff.
Heidän mukaansa ihmiselämää pitäisi tarkastella jatkumona, eikä vain keskittyä raskauteen tai varhaislapsuuteen.
– Lapsuus johtaa liukuvasti teini-ikään, joka puolestaan on jo raskautta edeltävää vaihetta. Jokainen vaihe on mahdollisuus tarttua sairauksien ennaltaehkäisyyn. Elämänkaarinäkökulmaa terveyteen tulisi tuoda huomattavasti enemmän esille koulutuksessa ja opetuksessa, korostavat Eriksson ja von Bonsdorff.
Tutkimus on Suomen Akatemian rahoittamaa.
