Eduskunnassa on käsitelty asiantuntijoita kuullen hallituksen vuoteen 2030 ulottuvaa energia- ja ilmastostrategiaa. SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen korostaa tiedotteessa ilmasto- ja energiapolitiikan ja yhteisymmärryksen tärkeyttä Suomelle ja Euroopalle. Viime hallituskaudella tehtiin parlamentaarisesti ja yksimielisesti energia- ja ilmastokomiteassa pidemmän aikavälin tiekartta.
– Tuolloin vielä vihreätkin olivat mukana, nyt he eivät yhteiseen linjaan yltäneet. On tärkeätä, että energia- ja ilmastopolitiikassa kyetään yli vaali- ja hallituskausia ulottuvaan pitkäjänteiseen yhteisymmärrykseen.
Suomen energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia kehystävät EU-tavoitteet ja erityisesti Pariisin ilmastosopimuksen asettamat velvoitteet. Työtä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on jatkettava päättäväisesti, Yhdysvaltojen vetäytymispäätöksestä huolimatta. Suomen strategia nojaa siihen, että uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta nousisi yli 50 prosenttia 2030 mennessä.
Uusi strategia on mahdollisuus
Ihalaisen mukaan uusi energia- ja ilmastostrategia on Suomelle paitsi haaste, se avaa myös uusia mahdollisuuksia viennin ja työllisyyden saralla. On monia syitä korostaa, että puuraaka-aine, ainespuu, pitää ensisijaisesti käyttää korkean jalostusasteen tuotantoon ja vientiin, eikä polttoon. Myös puurakentamisen lisääminen on kestävää ilmastopolitiikkaa.
– Tutkijoiden esittämä huoli metsien hiilinielujen pieneneminen liiallisesta hakkuusta on otettava tosissaan, Ihalainen toteaa.
Ilmastopolitiikan asiantuntijaryhmä varoitti aiemmin, että metsien käytön tuntuva lisääminen voi kasvattaa kasvihuonepäästöjä.
– Suomen tulee olla poikkeuksellisen aloitteellinen älykkään, innovatiivisen uuden ajan teknologiapolitiikan hahmottamisessa. Suomi tarvitsee vienti- ja osaamisperusteista kasvua.
– Suomi voi eurooppalaisessa elinkeinopolitiikassa olla eturintamassa biotalouden innovaatiossa, kierto- ja jakamistalouden kärkimaana sekä digitaalisen talouden edistämisessä, Ihalainen toteaa.
