Saksa haluaa EU:n asettavan Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:n johtajan, amiraali Igor Kostjukovin ja useita sen vakoojia matkustuskieltoon ja jäädyttävän heidän unionin alueella olevat varansa. Taustalla on Venäjän vuonna 2015 Saksan parlamenttiin toteuttama kyberisku, josta maan viranomaiset katsovat saaneensa pitävät todisteet.
Saksan hallitus aikoo The New York Timesin (NYT) mukaan vedota EU:n uuteen sanktiomekanismiin, jonka puitteissa yksittäinen jäsenvaltio voi pyytää pakotteiden asettamista kyberhyökkäyksiin osallistuneille henkilöille. Kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun vuonna 2019 luotua mekanismia sovelletaan käytännössä.
NYT kertoo Saksan ulkoministeriön valtiosihteerin Miguel Bergerin ilmoittaneen maansa hallituksen ratkaisusta Venäjän Berliinin-suurlähettiläälle aiemmin tällä viikolla. Berger oli ministeriön mukaan tuominnut GRU:n kyberhyökkäyksen jyrkästi koko hallituksensa nimissä.
Amiraali Kostjukovin lisäksi Saksa haluaa EU:n pakotteita myös kyberhyökkäyksen arkkitehtina pidetylle tiedustelu-upseeri Dmitri Badinille ja eräille muille GRU:n ”keskus 85:ssä” toimiville henkilöille.
Berliini kuhisee GRU-vakoojia
Liittokansleri Angela Merkel on luonnehtinut GRU:n operaatiota törkeäksi ja syyttänyt Venäjää hybridisodasta. Tieto siitä, että iskun takana oli GRU, varmistui kahdeksan kuukautta sen jälkeen, kun Venäjän sotilastiedusteluun linkitetty venäläismies oli murhannut entisen tsetseenikomentajan keskellä päivää berliiniläisessä puistossa.
Vaikka Saksan hallituksen kärsivällisyys presidentti Vladimir Putinin suhteen on entistä kovemmalla koetuksella, sillä on ollut NYT:n mukaan vaikeuksia löytää toimivaa tapaa vastata Venäjän vihamielisiin toimiin.
Kleine Tiergartenin puistomurhan jälkeen Saksa karkotti kaksi Venäjän Berliinin-lähetystön diplomaattia. Tällä kertaa karkotuksiin ei kuitenkaan haluttu turvautua, sillä Kreml olisi todennäköisesti vastannut lähettämällä saksalaisdiplomaatteja kotiin Moskovasta ja siten heikentänyt Saksan verkostoja Venäjällä.
Saksa saattaa NYT:n tietojen mukaan kuitenkin käyttää ei-julkisia painostuskeinoja, jotta Venäjä vähentäisi Berliiniin sijoitettujen vakoojiensa määrää. Saksan viranomaiset uskovat noin kolmanneksen maahan akkreditoiduista venäläisdiplomaateista työskentelevän tosiasiassa GRU:n hyväksi.
Venäjän Berliinin-lähetystö on tavanomaiseen tapaan kiistänyt GRU:n kaiken osallisuuden kyberhyökkäykseen ja tarjonnut Saksalle ”tosiasioihin perustuvaa asiantuntijoiden vuoropuhelua” kyberturvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä.
