Verkkouutiset

Näinkö eurovaaleissa käy? VU analysoi kärkiehdokkaat ja haastajat

Ainakin puolet Suomen mepeistä vaihtuu näissä vaaleissa. Puolueet luottavat ykkösketjun ehdokkaisiin julkkisehdokkaiden sijasta.
Antti Korhonen
Antti Korhonen
Antti Korhonen on Verkkouutisten toimittaja
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kesäkuun eurovaaleihin suunnataan mielenkiintoisissa asetelmissa. Ehdokaslistat sulkeutuivat vappuaattona ja vaalikampanjointi alkaa vähitellen aktivoitumaan.

Suomen meppipaikkojen määrä parlamentissa on nousemassa viiteentoista.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

EU-parlamentin edustajamäärä nousee 720 meppiin, joka tuo Suomelle lisäpaikan. Lisäksi Suomi sai vuonna 2020 yhden lisäpaikan Iso-Britannian EU-eron seurauksena.

Viisi vuotta sitten eurovaalien äänestysaktiivisuus oli 42,7 prosenttia. Myös kaksissa sitä edellisissä vaaleissa äänestysprosentti on jäänyt 40:n paikkeille. Uutismedian liiton maaliskuussa teettämän kyselyn mukaan suomalaisten kiinnostus eurovaaleja kohtaan on hienoisessa nousussa, mutta äänestysaktiivisuuden odotetaan edelleen jäävän alle 50:n.

Ajatuspaja Toivon tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset pitävät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa eurovaalien tärkeimpinä teemoina. Vaaleissa noussevat esiin rajaturvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja energiaturvallisuuteen liittyvät kysymykset. Kyselyn mukaan myös esimerkiksi Ukrainan aseavun jatkaminen saa kansalaisilta varauksetonta tukea. Lisäksi vaaleissa ovat esillä ilmasto- ja ympäristökysymykset.

Yle julkaisi viime torstaina tuoreen eurovaalimittauksen, jonka mukaan kokoomus olisi eurovaalien suurin puolue 21,7 prosentin kannatuksella. Tämä tietäisi puolueelle myös lisäpaikkaa. SDP on toisena 19,7 prosentin kannatuksella, joka voisi myös tuoda puolueelle lisäpaikan. Perussuomalaiset ja keskusta kamppailevat gallupin mukaan kolmannesta sijasta ja ovat säilyttämässä kaksi meppiä.

Vaalien suurin häviäjä olisi vihreät, jolle eurovaalimittaus lupaa yhden meppipaikan menetystä.

Viisi vuotta sitten eurovaalien äänikynnys – eli silloin 13. paikka – asettui noin 116000 ääneen.

15. paikkaan tarvittava vertailuluku oli noin 95000, jota voi käyttää mittarina pohdittaessa näiden vaalien äänikynnystä.

Eurovaaleissa kansalaiset antavat yleensä äänensä tunnetuille ehdokkaille, joten vaalit ovat varsin puhtaasti henkilövaalit.

Näissä vaaleissa leimallista on myös, että politiikan ulkopuolelta tulevia puhtaita julkkisehdokkaita on poikkeuksellisen vähän listoilla. Lähes kaikilla puolueilla on sen sijaan listoillaan valtakunnallisesti tunnettuja ykköskaartin nimiä ja alueellinen ehdokasasettelu on huomioitu hyvin.

Viime vaaleissa valituista tai kesken kauden parlamenttiin nousseista Suomen mepeistä kahdeksan ei ole ehdolla, mikä tarkoittaa, että Brysselin-koneen ovet aukeavat useille uusille nimille.

Eurovaaleissa valtakunnallisesti tunnettu nimi ja imago ovat valttia. Ani harvoin kukaan täysin politiikan ulkopuolelta tuleva nimi on Suomen EU-taipaleen aikana onnistunut nappaamaan meppipaikkaa.

Täysin mahdotonta tämä ei ole, jonka osoitti muun muassa Alexander Stubb vuoden 2004 EU-vaaleissa keräämällä ensikertalaisena noin 115000 ääntä.

Kokoomukselle lisäpaikka

Kokoomus lähtee metsästämään neljättä meppipaikkaa, joka näyttää gallupien valossa myös todennäköiseltä.

Pääministeripuolue kokoomus pääsee myös valitsemaan Suomen tulevan komissaarin. Tämä tarkoittaa sitä, että puolueen listalla viidenneksi eniten ääniä saava ehdokas tulee myös todennäköisesti saamaan meppipaikan.

Nykyisistä mepeistä ehdolla ovat puolueen viime vaalien ääniharavat Sirpa Pietikäinen ja Henna Virkkunen.

Pietikäinen on istunut parlamentissa jo vuodesta 2008 alkaen, joten hän pyrkii jo viidennelle kaudelleen. Pietikäinen valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan jo 1983, joten hänellä on poikkeuksellisen pitkä parlamentaarikon ura takanaan. Muun muassa ilmasto-, tasa-arvo- ja talousasioihin keskittynyt Pietikäinen on edelleen todennäköinen läpimenijä kokoomuksen listalla.

Henna Virkkunen hakee kolmannelle kaudelle meppinä. Virkkunen on myös spekulaatioiden ykkösnimi Suomen seuraavaksi EU-komissaariksi. Ennen meppikautta Virkkunen toimi useissa ministerin tehtävissä vuosina 2008-14. Muun muassa teollisuus-, energia- ja liikenneasioihin parlamentissa keskittynyt Virkkunen on jälleen todennäköinen läpimenijä.

Ensimmäisen kauden kansanedustaja, kenraalimajuri (evp.) Pekka Toveri on tullut suurelle yleisölle tunnetuksi sotilas- ja puolustuspolitiikan osaamisestaan muun muassa kommentoidessaan vuodesta 2022 lähtien eri yhteyksissä Ukrainan sotaa. EU:n yhteiseen puolustukseen liittyvät teemat ovat vahvasti esillä tulevan parlamentin ja komission agendalla, joten Toverin kaltaisen ehdokkaan profiililla voisi olla kysyntää parlamentissa. Eduskuntavaaleissa tuusulalainen Toveri keräsi Uudeltamaalta noin 9700 ääntä. Häntä voi pitää mahdollisena läpimenijänä.

Helsinkiläinen Aura Salla nousi viime keväänä eduskuntaan noin 4200 äänellä. Salla oli ehdolla jo viime EU-vaaleissa ja sai silloin vajaan 40000 äänen potin, jolla hän pääsi toiselle varasijalle. Sallalla on vahvaa EU-taustaa: hän on työskennellyt vuosia EU-komissiossa, muun muassa Jyrki Kataisen ja komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kabineteissa. Ennen kansanedustajan uraa hän työskenteli teknologiayhtiö Metan (ent. Facebook) EU-asioista vastaavana yhteiskuntasuhdejohtajana Brysselissä. Salla tarraa myös kiinni meppipaikkaan.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola profiloitui viimeksi talvella valitsijayhdistyksen presidenttiehdokkaana. Aaltola keräsi presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella noin 48000 ääntä, joka riitti kahdeksanteen sijaan. Aaltola on jo valtakunnallisesti hyvin tunnettu nimi, mutta hänen täytyy petrata äänimääräänsä eurovaaleihin, jotta Brysselin-koneen ovet avautuvat. Aaltola lähtee näihinkin vaaleihin selkeänä haastajana.

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Susanne Päivärinta pyrkii eduskuntavaalien hyvän tuloksen jälkeisessä nosteessa myös Brysseliin. Espoolainen Päivärinta keräsi viime vuonna Uudeltamaalta lähes 7000 äänen potin. Suuri yleisö tuntee Päivärinnan pitkän linjan toimittajana ja näkyvänä ruutukasvona muun muassa Yleltä. Valtakunnallinen tunnettuus voi siivittää hyvään tulokseen eurovaaleissa.

Kuluvalla kaudella puolueen kolmantena meppinä toiminut Petri Sarvamaa ei ole ehdolla. Hän aloittaa kesäkuussa EU:n tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä. Sarvamaalta menee uusjakoon noin 65000 ääntä.

Kokoomuksen Henna Virkkunen on spekulaatioiden ykkösnimi Suomen tulevaksi EU-komissaariksi.
SDP:n lisäpaikka mahdollinen

Ylen gallup povasi SDP:lle lisäpaikkaa. Viime vaalien tulokseen suhteutettuna demarit tarvitsisivat noin parikymmentä tuhatta ääntä lisää kolmanteen paikkaan, joka ei nykyisillä gallup-luvuilla ole mahdotonta.

Demareiden listalla itsestään selvä ykköskandidaatti on Eero Heinäluoma. SDP:n entinen puheenjohtaja, valtiovarainministeri ja eduskunnan entinen puhemies pyrkii nyt toiselle kaudelleen EU-parlamentissa. Heinäluoma nimettiin taannoin EU Matrixin listauksessa parlamentin sadan vaikutusvaltaisimman poliitikon listalla sijalle 26., joten hän on löytänyt vaikuttamisen kanavat myös Brysselissä. Heinäluoma oli viisi vuotta sitten eurovaaleissa valtakunnallinen ääniharava noin 128000 äänen potilla. Hän lienee tälläkin kertaa demareiden listan ykkönen.

Toiselle meppipaikalle vahvimmin kärkkyy viidennen kauden kansanedustaja, espoolainen Maria Guzenina, joka toimii nykyään EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan 2. varapuheenjohtajana. Hän sai viime kevään eduskuntavaaleissa Uudeltamaalta noin 12000 ääntä. Guzenina on ehtinyt toimia uransa aikana myös peruspalveluministerinä sekä SDP:n varapuheenjohtajana.

Vahvimmat haastajat ja kandidaatit mahdollisen kolmannen paikan ottajaksi ovat Ville Merinen ja Suna Kymäläinen.

Ensimmäisen kauden kansanedustaja ja ”Terapeutti-Villenä” tutuksi tullut Merinen on erikoistunut esimerkiksi nuorten mielenterveysasioihin. Hän on ollut todella näkyvä hahmo sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi TikTokissa Merisellä on yli 140000 seuraajaa. Tunnettuus realisoitui viime kevään eduskuntavaaleissa, jossa hän keräsi noin 6300 ääntä. Merinen on ehdokaslistan musta hevonen ja jää nähtäväksi, kantaako näkyvyys Brysseliin asti.

Toinen vahva haastaja on neljättä kautta eduskunnassa istuva ruokolahtelainen Suna Kymäläinen, joka keräsi viime kevään eduskuntavaaleissa noin 5800 ääntä Kaakkois-Suomesta. Itärajan sulkeminen ja rajaturvallisuus voivat nostaa Kymäläisen mahdollisuuksia kerätä hyvän äänipotin Itä- ja Kaakkois-Suomesta, mikä voisi siivittää korkealle demarien listalla.

Kaksi kautta meppinä toiminut Miapetra Kumpula-Natri ei ole ehdolla. Hänet valittiin viime keväänä eduskuntaan, jossa hän aloittaa nyt istuttuaan EU-parlamenttikauden loppuun. Kuriositeettina mainittakoon, että Kumpula-Natri ei siirtynyt viime vuoden keväänä suoraan eduskuntaan, vaan jatkoi Brysselissä, koska hänen tilalleen mepiksi olisi noussut SDP:stä riitaisasti eronnut ja Liike Nytiin siirtynyt Satu Taavitsainen, joka on näissä vaaleissa Liike Nytin ehdokas.

SDP:n Eero Heinäluoma oli viime EU-vaalien valtakunnallinen ääniharava.
Perussuomalaisille kaksi meppiä

Mielipidetiedustelut näyttävät perussuomalaisille edelleen kahta paikkaa Brysseliin.

Laura Huhtasaari keskittyy eduskuntatyöhön ja hänen viime vaaleissa keräämänsä yli 92000 ääntä menevät uusjakoon.

Puolue ei nimennyt listalleen värikästä istuvaa meppiä Teuvo Hakkaraista. Eri kohuissa ryvettynyt viitasaarelainen sahuri päätti kuitenkin asettua vaaleihin Vapauden liiton ehdokkaana. Hakkarainen keräsi viime vaaleissa noin 29000 äänen potin, joten nähtäväksi jää, mikä on hänen ääntensä perintö.

Istuvista mepeistä viime vuonna kesken kauden Huhtasaaren tilalle Brysseliin noussut porvoolainen Pirkko Ruohonen-Lerner on jälleen ehdolla. Viimeksi hän keräsi noin 19000 ääntä. Kuluvalla pätkäkaudella Ruohonen-Lerner on osallistunut muun muassa työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan työhön. Vaikka Ruohonen-Lernerillä on vuosien kansanedustajakokemus ja myös aiempaa meppikokemusta, tulee hänellä haastava tie uusia paikkansa perussuomalaisten listalla, ellei äänimäärä nouse.

Listan ykkösnimeksi on nousemassa oululainen Sebastian Tynkkynen, joka on toisen kauden kansanedustaja ja puolueen 3. varapuheenjohtaja. Viime kevään eduskuntavaaleissa erittäin näkyvänä some-persoonana tunnettu Tynkkynen keräsi noin 17400 ääntä Oulun vaalipiiristä ollen koko vaalipiirin ääniharava. Onkin todennäköistä, että Tynkkynen nousee puolueen ääniharavaksi näissä vaaleissa.

Toiseksi varteenotettavaksi uudeksi mepiksi perussuomalaisten listalta on nimettävä kokkolalainen Mauri Peltokangas, joka oli viime vuoden eduskuntavaaleissa Vaasan vaalipiirin ääniharava noin 14500 äänellä. Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajana ja puolueen toisena varapuheenjohtajana toimiva Peltokangas tunnetaan värikkäänä persoonana, joka voi kerätä laajasti ääniä myös valtakunnallisesti ja yltää meppipaikkaan.

Perussuomalaiset on ottanut listalleen peräti yhdeksän istuvaa kansanedustajaa.

Ehdolla on esimerkiksi eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Vilhelm Junnila, joka käväisi nykyisessä hallituksessa pätkäministerinä ja joutui eroamaan 11 päivän jälkeen. Naantalilainen toisen kauden kansanedustaja Junnila keräsi viime kevään eduskuntavaaleissa noin 8300 äänen potin Varsinais-Suomesta.

Lisäksi ehdolla on muun muassa eduskuntavaaleissa yli 11000 äänen potilla Lapin ääniharavaksi noussut Sara Seppänen.

Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen voi nousta puolueen ääniharavaksi.
Keskustalle kaksi paikkaa

Keskustalle povataan edelleen kahta meppipaikkaa, joista käy kisaa neljä selkeästi erottuvaa nimeä.

Konkariedustaja Mauri Pekkarinen ei ole enää ehdolla, joten häneltä menee uusjakoon reilut 68000 ääntä.

Istuva meppi Elsi Katainen hakee jatkokautta. Vuodesta 2018 EU-parlamentissa istunut pielaveteläinen Katainen keräsi viimeksi reilun 54000 äänen potin. Muun muassa maatalous- ja liikenneasioihin keskittynyt Katainen on vahva ehdokas uusimaan paikkansa, vaikka ei ole tullutkaan meppikaudellaan valtakunnallisesti erityisen näkyväksi nimeksi. Kataisen läpimenoa ei kuitenkaan voi pitää varmana, sillä listalla on kovia haastajia.

Puolueen ehkä vahvin ehdokas uudeksi mepiksi on entinen puheenjohtaja ja ministeri, torniolainen Katri Kulmuni. Kolmannen kauden kansanedustajan Kulmunin puoluejohtajan ja ministerin pestit jäivät lyhyeksi. Kulmuni voi kuitenkin kerätä listalla keskustan nykylinjaan tyytymättömien protestiääniä. Keskustan kentällä on edelleen tyytymättömyyttä tapaan, jolla Kulmuni syrjäytettiin puolueen puheenjohtajan paikalta, joten tämä voi tuoda hänelle revanssiääniä. Kulmuni keräsi viime vuoden eduskuntavaaleissa noin 8400 äänen potin Lapista.

Puolueen varapuheenjohtaja ja entinen opetusministeri Petri Honkonen on myös vahva ehdokas tarraamaan kiinni meppipaikkaan. Saarijärveläinen Honkonen keräsi viime kevään eduskuntavaaleissa noin 6300 ääntä Keski-Suomesta. Luopuva konkariedustaja Pekkarinen on myös Keski-Suomesta, joten Pekkarisen isosta äänipotista voi periytyä merkittävä osa Honkoselle.

Haastajan asemassa vaaleihin lähtee entinen elinkeino- ja valtiovarainministeri Mika Lintilä, joka on istunut eduskunnassa jo vuodesta 1999. Toholampilainen Lintilä sai viime keväänä uusittua nippa nappa edustajanpaikkansa Vaasan vaalipiirissä reilulla 6000 äänellä. Pitkäaikaisena parlamentaarikkona hän päässee kuitenkin myös osille Pekkariselta vapautuvista äänistä.

Keskustan Katri Kulmuni on vahva ehdokas puolueen uudeksi mepiksi.
Vihreät menettävät yhden paikan

Vihreät sai viime eurovaaleissa vaalivoiton 16 prosentin kannatuksella, kun Pekka Haavisto luotsasi puolueelle kolme paikkaa. Nyt gallupit näyttävät puolueen menettävän yhden paikan.

Vihreiden selvä kärkiehdokas on puolueen entinen puheenjohtaja Ville Niinistö, joka keräsi viime eurovaaleissa yli 110000 äänen potin. Ilmasto- ja ympäristöasioihin parlamentissa keskittynyt entinen ministeri Niinistö uusinee edelleen paikkansa puolueen ykkösnimenä.

Pitkäaikainen konkarimeppi Heidi Hautala ei enää ole ehdolla, joten tämä antaa tilaa uusille nimille. Myöskään kesken kauden niin sanotulle 14. ”Brexit”-paikalle Brysseliin päässyt Alviina Alametsä ei ole ehdolla. Hautalalta ja Alametsältä menee yhteensä yli 100000 ääntä uusjakoon.

Vahvin ehdokas puolueen toiselle paikalle on puolueen entinen puheenjohtaja ja entinen ministeri Maria Ohisalo. Hän keräsi viime kevään eduskuntavaaleissa noin 6900 äänen potin Helsingistä. Ohisalo on toisen kauden kansanedustaja, ja puoluekoneisto tekee kovasti töitä Ohisalon ehdokkuuden eteen. Mikäli Ohisalo nousisi EU-parlamenttiin, pääsisi Alametsä varasijalta eduskuntaan.

Myös eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja toisen kauden kansanedustaja Atte Harjanne on ehdolla. Hänen äänipottinsa viime keväänä Helsingissä oli noin 5800 ääntä. Harjanne suuntaa vaaleihin selkeänä haastajana.

Puolueen kansanedustajana vuosituhannen alussa toiminut Rosa Meriläinen on myös kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen ehdolla vaaleissa. Meriläinen on viime aikoina tullut tunnetuksi kolumnistina, kirjailijana ja järjestötoimijana, joten hän voi kerätä tunnettuudellaan sievoisen äänipotin.

Vasemmistoliiton lisäpaikka mahdollinen

Vasemmistoliiton istuva meppi Silvia Modig luopuu paikastaan, joten hänen noin 52000 äänen pottinsa menee uusjakoon.

Puolueen ehdoton ykkösnimi on puheenjohtaja Li Andersson. Kolmannen kauden kansanedustaja ja opetusministerinä edellisessä hallituksessa toiminut Andersson keräsi viimeksi presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella yli 150000 äänen potin. Viime kevään eduskuntavaaleissa hän oli koko Varsinais-Suomen ääniharava noin 18000 äänen saaliilla.

Anderssonin kova henkilökohtainen äänimäärä voisi siivittää vasemmistoliiton kahteen paikkaan. Käytännössä se vaatisi, että Andersson keräisi yksinään reilun 100000 äänen potin.

Mahdollisesta toisesta paikasta kisaavat tiukimmin puolueen edustakuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sekä konkariosastoa jo edustava Merja Kyllönen.

Vantaalainen toisen kauden edustaja ja sijaisministerinäkin piipahtanut Saramo keräsi viime vaaleissa Uudellamaalla noin 5000 äänen potin.

Kyllönen puolestaan on ehtinyt aiemmin toimia sekä meppinä että liikenneministerinä. Kyllösen äänipotti viime kevään eduskuntavaaleissa oli Oulun vaalipiiristä noin 5300.

Kyllönen voi haravoida ääniä Kainuun lisäksi, Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapista. Vihreiltä ja SDP:ltä puuttuvat listoilta näkyvät pohjoisia maakuntia edustavat nimet, joka voi nostaa Kyllösen mahdollisuuksia kivuta puolueensa listalla kakkoseksi.

RKP taistelee paikasta

RKP:n kannatus on ollut viime kuukausina poikkeuksellisen alamaissa. Puolueessa on kipuiltu muun muassa viime vuoden keväänä alkaneesta hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa.

Ylen tuore eurovaalimittaus povasi puolueen menettävän ainoan meppipaikkansa.

On kuitenkin muistettava, että RKP:n kannattajakunta on poikkeuksellisen puolueuskollista ja heidän joukossaan myös äänestysvarmuus on todella korkea, joten meppipaikka voi edelleen säilyä. Lisäksi on huomioitava, että puolue kerää Ahvenanmaan äänet.

Tiukille meppipaikan säilyttäminen silti menee. Viisi vuotta sitten RKP:n kannatus oli 6,3 prosenttia ja puolue keräsi noin 115000 ääntä. Tuolloin Nils Torvalds oli viimeinen läpimenijä ja paikka säilyi noin 18000 äänen marginaalilla. Nyt RKP:n gallup-kannatus on noin 4 prosenttia.

Viimeksi 15. paikan äänikynnys asettui noin 95000:een, joten puolueella on toisin sanoen varaa noin 20000 äänen menetykseen, jos äänestysvilkkauden odotetaan olevan viime vaalien tasoa.

RKP suuntaa vaaleihin seitsemän ehdokkaan listalla. Pitkän linjan meppi Torvalds ei enää ole ehdolla, mutta puolueella on asettaa vaaleihin ykkösnimenä nykyinen puheenjohtaja ja opetusministeri Anna-Maja Henriksson. Viidennen kauden kansanedustaja Henriksson on ollut lähes 13 vuotta yhtäjaksoisesti ministerinä, joten hän on kaikissa politiikan liemissä keitetty.

Puolue on onnistunut saavuttamaan yhden meppipaikan toistaiseksi kaikissa eurovaaleissa, joten sen menettäminen olisi jättimäinen kolaus puolueelle.

KD ja Liike Nyt vaaliliitossa

Kristillisdemokraatit ovat gallupien perusteella jäämässä ilman paikkaa. Puolueella on ollut kaksi kertaa meppipaikka – viimeksi kaudella 2009-14.

Tällä kertaa KD suuntaa vaaleihin vaaliliitossa Liike Nytin kanssa.

Istuva puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ei ole ehdolla. Viime vaaleissa KD:n paikka jäi reilun 25000 äänen päähän. Essayah keräsi tuolloin lähes 54000 äänen potin.

Nyt potentiaaliset ääniharavat puuttuvat. KD on nimennyt kymmenen ehdokasta vaaleihin ja merkille pantavaa on se, että istuvia kansanedustajia ei ole ehdolla. Listalla on kuitenkin muun muassa pitkäaikainen meppi Eija-Riitta Korhola, joka istui parlamentissa 15 vuotta vuosina 1999-2014 ensin kristillisten ja myöhemmin kokoomuksen ehdokkaana. Korhola pääsi vielä viime vaaleissa kokoomuksen listalta ensimmäiseksi varaedustajaksi noin 43000 äänellä kunnes erosi puolueesta vuonna 2023 siirtyäkseen takaisin kristillisiin.

Vaaliliitossa kristillisdemokraattien kanssa oleva Liike Nyt suuntaa vaaleihin kymmenen ehdokkaan listalla. Puheenjohtaja Harry Harkimo ei tällä kertaa ole ehdolla.

Listalla on muun muassa demareista Liike Nytiin aikaisemmin loikannut Satu Taavitsainen, joka pääsi viime eurovaaleissa SDP:n varaedustajaksi reilun 13000 äänen potilla, mutta erosi puolueesta riitaisasti vuonna 2022.

Muut: Hakkaraiselle protestiääniä?

Äänikynnyksen ollessa korkea ei eduskunnan ulkopuolisilla puolueilla ole todennäköisiä mahdollisuuksia saada ehdokkaita läpi.

Mielenkiintoisin poiminta haastajista liittyy perussuomalaisten istuvan mepin Teuvo Hakkaraisen yllätysloikkaan Vapauden liiton listoille. Hakkaraista ei otettu mukaan perussuomalaisten vaalilistalle.

Puolue ei ole kertonut julkisuuteen syytä, miksi Hakkaraisen ehdokkuus evättiin, mutta Hakkaraisen mukaan hänelle on sanottu syyksi ’puolueen vastainen toiminta’.

Hakkaraisesta on kasvanut tietynlainen kulttihahmo. Vaikka hänen aktiivisuutensa meppinä on jäänyt matalaksi, hän on ollut paljon esillä mediassa muissa merkeissä ja kerännyt viime vaaleissa merkittäviä äänipotteja.

Osa perussuomalaisten kannattajista voi kokea, että Hakkaraista kohdeltiin ehdokasasettelussa kaltoin, koska hänet jätettiin ulos ja tämä voi tuoda hänelle protestiääniä.

Viime eurovaaleissa Hakkarainen keräsi noin 29000 ääntä. Hakkaraisen tämänkertainen äänipotti on kysymysmerkki, mutta hän voi kerätä Keski-Suomesta ja muualtakin maasta protestiääniä, jotka ovat pois perussuomalaisilta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)