Verkkouutiset

Riittääkö opettajien kestävyys enää?

BLOGI

Nyt on jokaikisen koulutuksenjärjestäjän tehtävä kaikki mahdollinen turvallisuuden takaamiseksi, kirjoittaja vaatii.
Olli Luukkainen
Olli Luukkainen
Olli Luukkainen on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja. (kuvaaja: Jussi Vierimaa)
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Korona-taistelu jatkuu Suomessa koko muun maailman tapaan. Kaikilla on halu pysyä terveenä ja saada rokotesuoja. Rokottaminen on edennyt Suomessa luvattoman hitaasti. Yhteiskuntaa ei kuitenkaan voi eikä tule pysäyttää rokotteen saamisen odottamisen ajaksi.

Omia viisaita mielipiteitä on helppo esittää, jos itse tekee työtä etänä. Vaikka etätyö uuvuttaa ja turruttaa, se kuitenkin suojaa tartunnalta aivan eri tavalla kuin lähityössä olevia, jos itse käyttäydyt vastuullisesti. Jos.

Monissa työtehtävissä välimatkan pitäminen toisiin ihmisiin on mahdotonta. Onneksi monissa noistakin tehtävistä voidaan kuitenkin suojavälineitä käyttämällä töitä tehdä varsin turvallisesti, jos vain suojavälineitä on ja niitä käytetään. Jos.

Sitten on ammatteja ja työtehtäviä, joissa etäisyyttä ei vaan kertakaikkiaan voi pitää. Pienten tai erityistä huolenpitoa vaativien lasten parissa työskentelevät eivät voi mitenkään edes tehdä työtään ilman jokapäiväistä fyysistä kontaktia. Silti heidän työturvallisuuttaan ja terveysuhkiaan vähätellään. Päiväkodeissa ja peruskouluissa työskentelevien opettajien työturvallisuutta ja henkistä kestävyyttä uhkaa osaltaan myös valtiovallan ja terveysviranomaisten vähintäänkin sekavan ja poukkoilevan viestinnän aiheuttama jatkuva epävarmuus.

Varhaiskasvatus ja alakoulut sekä erityisopetus ja valmistava opetus ovat maan hallituksen poliittisin päätöksin ja terveysviranomaisten linjauksin päätetty pitää kaikissa olosuhteissa lähitoimintana. Hinnalla millä hyvänsä. Myös ns. sulun aikana. Päätöstä perustellaan ensisijaisesti lasten tarpeilla, mutta kyllä suurin syy taitaa olla se, että näin halutaan turvata lasten vanhempien työssäkäynti.

Mitäs teette sitten, jos opettajat joukoittain sairastuvat tai uupuvat ylisuuren työkuorman ja paineen alle? Silloin eivät valmiuslait auta. Tilalle ei löydy koulutettua opettaja- ja rehtorikuntaa.

Nyt on ensinnäkin jokaikisen koulutuksen- ja varhaiskasvatuksenjärjestäjän tehtävä kaikki mahdolliset toimet työturvallisuuden takaamiseksi. Maskit, visiirit, ryhmäkokorajoitukset, hygienia jne. ehdottomaan käyttöön. Ulkopuolisten tapaamiset minimiin. Ja Opetushallituksen on mahtikäskyllään ohjattava pois järjettömästä opettajien pakottamisesta kouluille antamaan etäopetusta. ”Sulkuajan” kokoontumisrajoitusten on koskettava myös kouluja ja oppilaitoksia. Ei mitään ”paikallistason harkinnan mukaan”.

On luonnollista, että ensimmäiseksi rokotetaan terveydenhuollossa korona-potilaita hoitava henkilöstö ja riskiryhmät sekä vanhimmat ikäluokat. Seuraavien rokotteiden kesken onkin sitten käynnissä kiivas taistelu eri ammattiryhmien välillä.

Opettajien on oltava seuraavan rokotusryhmän kärjessä. Varmasti siihen ryhmään kuulu muitakin ammattiryhmiä kuin vaalivirkailijat. Asettamatta eri ammattiryhmiä vastakkain, on kuitenkin aivan eri asia tehdä työtä täysin suojavarustustein ja pleksien takana kuin pitämällä ihmistä sylissä tai oltaessa muutoin koko ajan ”iholla”. Siinä eivät puheet sairastumisten tai altistumisten suhteellisesta vähäisyydestä auta. Eivätkä varhaiskasvatuksen aikuisten osalta pidä enää edes paikkaansa.

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)