Putin määräsi sotaharjoituksen lähelle Ukrainaa – Tutkija: Moskovan kova linja silti epävarmaa

Kansainvälisten uutistoimistojen mukaan Venäjän presidentti on määrännyt maan länsiosaan lähelle Ukrainaa sotaharjoituksen, jonka tarkoituksena on testata asevoimien taisteluvalmiutta. Tutkija ei silti pidä lainkaan varmana, että Moskova valitsee kovan linjan suhteessa Ukrainan uuteen johtoon.

Putinin määräyksestä Venäjän läntisen sotilasalueen joukot asetettiin puolustusministeri Sergei Shoigun mukaan hälytystilaan keskiviikkona iltapäivällä. Toimenpidettä luonnehdittiin Venäjän reaktioksi Ukrainassa meneillään olevaan poliittiseen muutokseen.

Kaksivaiheisen sotaharjoituksen toinen osa päättyy ensi maanantaina. Harjoitukseen osallistuu maavoimien lisäksi ilmavoimat ja laskuvarjojoukot, osin myös Keski-Venäjältä.

”Jos Ukrainan talous luhistuu, myös Venäjä kärsii”

Suomen Ulkopoliittisen instituutin tutkija Arkady Moshes, joka toimii ohjelmajohtajana instituutin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelmassa, sanoo olevan liian aikaista pitää varmana, että Moskova valitsee kovan linjan.

– Jos Ukrainan talous luhistuu, myös Venäjä kärsii. Ukraina ei maksaisi takaisin kaasuvelkojaan ja Venäjän myöntämiä lainoja, ja Ukrainassa toimivien venäläisyritysten, kuten Gazpromin, omaisuuden arvo laskisi, Moshes kirjoittaa instituutin tuoreimmassa raportissa.

Toisaalta Moskovalta ei hänen mukaansa voida odottaa kovin suopeaa asennetta Ukrainan uutta hallitusta kohtaan.

– Moskova tuskin toivottaa sille onnea – saati antaa taloudellista tukea, hän arvioi.

Pelot siitä, että Ukraina voi nyt hakea uudelleen Nato-jäsenyyttä tai punnita uudelleen sopimusta, jonka perusteella Venäjän Mustanmerenlaivasto on sijoitettuna Sevastopoliin, elävät Moshesin mukaan vahvoina. Venäjä onkin jo kutsunut Ukrainan-suurlähettiläänsä kotiin.

Epävakaus vaalien jälkeen?

Ukraina saattaa tutkijan mukaan yhä ajautua epävakauteen toukokuisten vaalien jälkeen. Ukrainan itäosia edustava ehdokas – jonka nimi ei vielä ole tiedossa, mutta joka nimettäneen pian – pystyy nimittäin voittamaan vapaat ja rehelliset vaalit sillä edellytyksellä, että hän ottaa henkilökohtaista etäisyyttä Viktor Janukovitshiin.

– Tämä on kuitenkin vain tekninen yksityiskohta. Ukrainan vaalitapa takaa, että maan itäosa on numerojen valossa muuta maata vahvempi. Idän edustaja on voittanut neljät viisistä maassa järjestetyistä presidentinvaaleista, Moshes muistuttaa.

Lännessä taas ei Moshesin mielestä kannata tuntea euforiaa eikä etenkään geopoliittista voitonriemua.

– Tasapaino on yhä hutera, ja nykyisen tilanteen saavuttivat tavalliset ukrainalaiset eivätkä länsimaiset poliittiset strategit. Lisäksi suuri osa mieltään osoittaneista ukrainalaisista oli varsin turhautunut Euroopan kyvyttömyyteen tukea heitä, kun tukea eniten tarvittiin, hän muistuttaa.

Lännen kannattaa hänen mielestään olla varovainen taloudellista apua myöntäessään. Apua tulisi antaa vain, jos Ukraina vastavuoroisesti ja vahvasti sitoutuu uudistuksiin.

– Jos länsi myöntää apua vain tukeakseen tiettyjen poliittisten voimien läpimenoa vaaleissa, se toistaa virheen, jonka on tehnyt liian usein. Raha ei muuttaisi Ukrainaa vaan kääntäisi vain läntisten veronmaksajien mielipiteen Ukrainaa vastaan.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt