Professori sanoo tämän olleen vuosisadan suurin virhe Suomen politiikassa

Professori Seikko Eskolan mukaan vuoden 1918 sota oli vapaussota, mutta toki muutakin.

Historiantutkija professori Seikko Eskola on kirjoittanut Nykypäivään vastauksena Jyrki Uutelan kirjoitukselle, jossa tämä Eskolan mukaan perusteli hyvin, miksi vuoden 1918 sota oli Suomen vapaussota.

– Valkoisten voitto ratkaisi, että itsenäisyysjulistus 6.12.1917 toteutui myös käytännössä. Punaisten voittaessa maamme olisi tullut osaksi Neuvostoliittoa. Mutta reunahuomautuksen ansaitsee Uutelan johtopäätös, että vapaussota on ainoa oikea nimitys tästä sodasta. Se oli myös kapina ja sisällissota, Seikko Eskola kirjoittaa.

Professorin katsaus noiden vuosien tapahtumiin kertoo sekä enemmän että vähemmän historiaa tunteville perusasiat siitä, mistä todella oli kyse.

– Sotahan alkoi siitä, kun sosialidemokraattisessa puolueessa valtaan päässyt punakaartiin nojautuva radikaalisiipi tammikuun lopulla julisti ottaneensa valtiovallan käsiinsä. Koko puolue seurasi mukana. Väkivaltaisesti syrjäytettiin kolme kuukautta aikaisemmin pidetyissä eduskuntavaaleissa saatuun 108 paikan enemmistöön nojaava hallitus, senaatti.

– Tämä oli kapina laillista demokraattista hallitusta vastaan. Uutela toteaa aivan oikein, että Venäjällä Leninin johdolla vallan ottaneet kommunistit kehottivat suomalaisia demareita ottamaan vallan. Lenin tosin tunnusti itsenäisyyden. Mutta sen tehdessään hän uskoi pian toteutuvan vallankumouksen tuovan Suomen takaisin, Seikko Eskola kirjoittaa.

Kapinasta kehittyi hänen mukaansa sisällissota, koska laillinen hallitus ei taipunut, vaan aloitti taistelun vallankaappaukseen lähteneitä vastaan. Tässä sodassa kapinallisten joukot olivat suomalaisia, mutta saivat voimakasta tukea venäläisiltä. Kapinan aloittaneet kärsivät lopulta tappion.

– Koska nykyinen Sosialidemokraattinen puolue katsoo olevansa suoraa jatkoa Turussa vuonna 1899 perustetulle Suomen työväenpuolueelle (vuodesta 1903 sosialidemokraattiselle), tammikuun 1918 kapinasta seuraa, että se on ainoa puolue Suomen historiassa, joka koskaan on tarttunut aseisiin laillista demokraattista valtiovaltaa vastaan, professori toteaa.

– Päätös ryhtyä kapinaan oli suurin poliittinen virhe, mitä Suomen politiikassa 1900-luvulla tehtiin. Ilman kapinaan nousua näet kaikki sosialidemokraattien yhteiskuntapoliittiset tavoitteet olisi saavutettu laillista tietä. Myös porvarilliset puolueet, maalaisliitto ja kokoomuksen edeltäjä vanhasuomalainen puolue olivat valmiit pitkälle meneviin uudistuksiin.

Hänen mukaansa Suomen lainsäädäntö oli vuoden 1918 päättyessä, ennen kapinaan nousua, hyvin edistyksellinen. Parlamentarismia noudatettiin. Paitsi valtiollisissa, myös kunnallisvaaleissa oli säädetty yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Syksyllä oli päätetty kahdeksan tunnin työajasta. Näin pitkällä ei oltu Ruotsissa. Svinhufvudin senaatin ohjelmassa oli torpparien vapauttaminen. Esitys siitä oli annettu eduskunnalle ennen kapinaa.

– Kaiken kaikkiaan ilman kapinaan lähtemistään sosiaalidemokraatit olisivat porvarillisen vasemmiston tuella johtaneet Suomen politiikkaa jo 1920-luvulla. Hyvinvointiyhteiskuntaa olisi täällä päästy rakentamaan ennen kuin Ruotsissa. Ruotsin sosialidemokraattinen puolue tuomitsikin jyrkästi suomalaisten puoluetoverien kapinan.

Seikko Eskolan mukaan ”oli sosiaalidemokraattienkin onni, että valkoiset kukistivat kapinan ja voittivat sisällissodan. Se tuli antamaan toimintavapauden myös hävinneille”.

– Vasemmistossa on kiinnitetty paljon huomiota sodan jälkiselvittelyihin. Niihin sisältyikin tarpeetonta kostoa. Mutta täytyy todeta, että voittaessaan punaisen Suomen olisi vallassa pysyäkseen pitänyt toimia vielä paljon kovemmin ottein. Se olisi vaatinut heitä eliminoimaan huomattavan osan kapinaa vastustaneista.

– Historialliselta merkitykseltään sota ennen kaikkea oli vapaussota. Ilman valkoisten voittoa itsenäisyysjulistus olisi ollut pelkkää sanahelinää. Tätä historiallista tosiasiaa on vain niin vaikea tunnustaa, koska silloin hävinnyt puoli tuntee olleensa itsenäisyyttä vastaan. Sitä sen enemmistö ei ollut. Sosialidemokraattisen puolueen huono johto vain oli arvioinut tilanteen väärin ja vienyt kannattajansa suuriin kärsimyksiin, hän päättää.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt