Turun yliopiston julkisoikeuden professorin Juha Lavapuron mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voitaisiin järjestää perustuslainmukaisesti siten, että lailla säädetään viisi terveydenhuoltoaluetta, jota vastaavat terveyspalveluiden järjestämisestä ja niiden rahoitus tulisi valtiolta ja Kelan terveysturva lääkekorvauksineen yhditettäisiin niihin.
– Noinhan se voisi mennä eikä perustuslaki näyttäisi estävän, Lavapuro kommentoi kansanedustaja Hjallis Harkimon (kok.) sunnuntaina tekemää ehdotusta Twitterissä. Lavapuro on yksi perustuslakivaliokunnan käyttämistä perustuslakiasiantuntijoista.
Lavapuron mukaan nämä viisi terveydenhuoltoaluetta voisivat olla esimerkiksi valtion aluehallintovirastoja.
Sote-uudistus kaatui viime vaalikauden lopulla kahdesti perustuslakivaliokunnassa. Ensin perustuslakivaliokunta tyrmäsi parlamentaarisesti sorvatun kaksitasoisen kuntayhtymämallin, jossa viisi sote-aluetta olisi vastannut julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja 19 kuntayhtymää olisi vastannut palveluiden tuottamisesta.
Sen jälkeen perustuslakivaliokunta torppasi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan valmisteleman mallin, jossa 19 kuntayhtymää olisi vastanut palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta.
– Sote-alue ja kuntayhtymämalleissa keskeinen perustuslakiongelma oli siinä, että rahoitus tuli edelleen kunnilta, mutta kunnan asukkaiden mahdollisuus osallistua kuntayhtymän päätöksentekoon jäi etäiseksi. Tilanne olisi toinen, jos rahoitus tulisi valtiolta, kuten nyt ehdotetussa maakuntamallista, Lavapuro toteaa.
Maakuntamallia pidetään itsehallinnon irvikuvana
Perustuslakivaliokunta totesi samassa vuonna 2014 antamassaan lausunnossa, että perustuslain kannalta mahdollinen vaihtoehto on sote-tehtävien siirto kuntaa suuremmille itsehallintoalueille, joilla kansanvaltaisuus toteutuisi välittömien vaalien kautta ja joilla lisäksi olisi verotusoikeus. Yksitasoista kuntayhtymämallia ei valiokunnan mielestä ainakaan lähtökohtaisesti ole pidettävä poissuljettuna vaihtoehtona. Perustuslain näkökulmasta lähtökohtaisesti mahdotonta ei ole myöskään siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta valtiolle.
– Nyt ehdotettu malli ei täysin vastaa niistä mitään. Maakuntamalli sinänsä oli esillä, mutta verotusoikeuteen kytkettynä. Valinnanvapaus ei ollut lainkaan esillä, Lavapuro toteaa.
Lavapuron mielestä on poliitikkojen tehtävä arvioida, kannattaako kuntayhtymävaihtoehtoa vielä yrittää.
– Maakuntamalli on todettu perustuslainmukaiseksi, joten se voi edetä. Sitä on tosin pidetty itsehallinnon irvikuvana (vaalit mutta ei verotusta, ei yleistä toimialaa, tehtävät lakisääteisiä). Perustuslaki ei kuitenkaan kiellä säätämästä hölmöyksiä, Lavapuro toteaa.
Lavapuro arvioi, että kuntayhtymämalliin sisältyy kuitenkin eniten riskejä perustuslakivaliokunnan aiemman kannan vuoksi.
– Järjestämisvastuun siirtämien valtiolle on taas yksi perustuslakivaliokunnan jo hyväksymistä malleista, Lavapuro toteaa.
