Kauppalehden mukaan keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kaavailee uutta laajaa tulosopua. Sipilä arvioi, että yrittäjät tuovat neuvottelupöytään paikallisen sopimisen, EK työrauhakysymykset ja palkansaajapuoli työsuhdeturvaan liittyvät asiat.
– Yhteiskunta voi tuoda työntekoon ja riskinottoon kannustavan veroratkaisun. Joistakin tällaisista elementeistä se (yhteiskuntasopimus) syntyy, Sipilä sanoo Kauppalehden haastattelussa.
Puolueilta mahdollinen hallitusneuvotteluiden vetäjä haluaisi kuulla 5–7 strategista tavoitetta, jotka kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan. Tavoitteet asetettaisiin kymmeneksi vuodeksi. Sitten kerrottaisiin, mitä niille tapahtuu seuraavan neljän vuoden aikana.
Sipilälle riittäisi 12 ministeriä. Hän luopuisi poliittisista valtiosihteereistä ja karsisi avustajien määrää.
Sipilä sanoo, että valtiontaloutta ei neljässä vuodessa välttämättä saada tasapainoon. Epärealististen tavoitteiden sijaan Sipilän mukaan nyt tarvitaan suunnitelma, jota myös noudatetaan.
– Yksi prinsiippi voisi olla jäädyttää menot, Sipilä ehdottaa.
Kaikki indeksiin sidotut menot on käytännössä jo jäädytetty kahtena vuotena.
Suomen Pankki arvioi talouden kasvavan keskimäärin prosentin verran seuraavat 15 vuotta. Sipilä ei niele Suomen Pankin näkemystä annettuna. Hänen mukaansa ennusteen toteutuminen merkitsisi yhteensä viiden miljardin euron leikkauksia valtion ja kuntien talouteen.
Leikkausten vaihtoehdoksi Sipilä tarjoaa kasvuohjelmaa ja tuottavuuden kasvattamista muun muassa hyödyntämällä tietotekniikkaa. Sipilä tavoittelee kahden prosentin kasvu-uraa.
”Kasvurahasto ymmärretty väärin”
Sipilän mukaan hänen kasvurahastonsa on ymmärretty aivan väärin. Kyse ei ole erillisestä rahastosta, vaan rahan lisäämisestä Teollisuussijoitukselle ja Finnveralle. Aiemmin keskusta on esittänyt uuden rahaston perustamista.
Sipilän mukaan valtion 30 miljardin euron yritysomaisuudesta käytettäisiin kymmenen vuoden aikana 1,5 miljardia euroa yritysten kasvuun eli 150 miljoonaa vuodessa. Rahalla paikattaisiin markkina-aukkoja, joita on syntynyt, kun pankkien uudet vakavaraisuusvaatimukset ovat kiristäneet lainahanoja.
Julkinen raha ei Sipilän mukaan kilpailisi yksityisen kanssa eikä sillä sotkettaisi markkinoita.
Sipilä sanoo, että on yrityksiä, jotka hakevat kasvuharppausta, mutta eivät halua pääomasijoitusrahastoa yhtiöönsä omistajaksi. Nämä yritykset tarvitsevat esimerkiksi välirahoitusinstrumentteja.
Kauppalehti arvioi, ettei Sipilän kasvurahastomalli ei juuri poikkea nykyisestä yritysrahoituksesta muuta kuin että summia kasvatetaan. Sipilä torjuu käsityksen. Hänen mukaansa esimerkiksi välirahoitusinstrumentit puuttuvat käytännössä nyt kokonaan.
