Pohjois-Korean ydinaseohjelma on jäänyt Joe Bidenin presidenttikaudella akuutimmiksi koettujen huolenaiheiden varjoon, mikä saattaa amerikkalaisasiantuntija Sue Mi Terryn mukaan osoittautua kohtalokkaaksi virheeksi.
– Yhdysvaltojen vuosia kestäneet ponnistukset Pohjois-Korean ydinuhan patoamiseksi ovat vain pahentaneet sitä entisestään. Joe Biden joutuu nyt kohtaamaan Pjongjangissa kyvykkäämmän vastustajan kuin kukaan hänen edeltäjistään, Center for Strategic and International Studies (CSIS) -ajatushautomossa toimiva Terry sanoo Foreign Affairs -lehdessä.
Pohjois-Korean kommunistidiktatuuri on onnistunut hänen mukaansa viidessätoista vuodessa tuottamaan 60 ydinkärkeä ja riittävästi materiaalia vähintään kuuden ydinpommin rakentamiseen joka vuosi.
– Mikä hälyttävintä, nämä aseet yltävät nyt hyvin todennäköisesti Yhdysvaltoihin saakka, hän toteaa.
Seuraavassa vaiheessa Pohjois-Korea sijoittanee hänen mukaansa useita taistelukärkiä yksittäiseen ohjukseen, mikä mahdollistaisi USA:n ohjuspuolustusjärjestelmän läpäisemisen.
– Aiemmin puhtaasti hypoteettiseksi kuviteltu Pohjois-Korean ydinisku Yhdysvaltain mannermaalle on pian muuttumassa todelliseksi uhaksi, ennen nykyistä tehtäväänsä muun muassa Yhdysvaltain kansallisessa turvallisuusneuvostossa ja keskustiedustelupalvelu CIA:ssa työskennellyt Terry varoittaa.
Kohti vaarallista kierrettä
Diktaattori Kim Jong-unin kynnys hyökätä ydinasein USA:han on Terryn mukaan korkea ennen muuta siksi, että vastaiskulla Pohjois-Koreaan olisi vääjäämättä katastrofaaliset seuraukset.
– Kasvavan ydinasearsenaalinsa rohkaisemana Pohjois-Korean hallinto saattaa kuitenkin yltyä yhä holtittomampaan käytökseen, kuten tavanomaisin asein toteutettaviin iskuihin, terroritekoihin tai kyberhyökkäyksiin, hän sanoo.
– Niiden seurauksena Japani ja Etelä-Korea voivat menettää luottamuksensa USA:n ydinaseiden tarjoamaan suojaan ja katsoa välttämättömäksi hankkia ydinaseita itse, mikä johtaisi koko aluetta epävakauttavaan varustelukierteeseen, hän toteaa.
Hänen mukaansa on myös aihetta pelätä, että suurissa talousvaikeuksissa kamppaileva Pohjois-Korea alkaa kaupitella ydinaseita sekä niiden valmistamiseen tarvittavaa materiaalia ja osaamista muille valtioille ja ei-valtiollisille ryhmittymille. Jo aiemmin maa on avustanut Syyriaa ydinreaktorin rakentamisessa ja myynyt ohjuksia ainakin Iraniin ja Burmaan.
Yhdysvalloilla ja muilla läntisillä demokratioilla ei ole Terryn mukaan muuta realistista vaihtoehtoa kuin sopeutua siihen, että Pohjois-Korean ydinuhka on ja pysyy ainakin siihen saakka, kunnes maan kommunistihallinto tulee ennemmin tai myöhemmin tiensä päähän.
