Ihminen viettää suuren siivun arjestaan töissä. Töissä vietetyt tunnit vaikuttavat kokonaisvaltaisesti työntekijän elämän eri osa-alueisiin, kuten terveyteen, perhe- ja sosiaaliseen elämään sekä vapaa-ajan viettoon.
Työelämän ja vapaa-ajan tasapainon löytäminen voi olla haasteellista maailmassa, jossa töitä voi tehdä missä ja milloin vain. Ylitöistä on tullut uusi normi monissa työpaikoissa. Lisätöistä voi olla vaikea kieltäytyä, kun johto vaatii yhä kovempia tuloksia tai pelätään, että kieltäytymällä saa huonon työntekijän leiman tai pahimmassa tapauksessa potkut.
Suomessa työaikaa säädellään työaikalaissa sekä EU-tasolla työaikadirektiivillä, jonka tavoitteena on edistää terveyttä ja parantaa turvallisuutta töissä.
Työaikadirektiivin mukaan keskimääräinen työaika seitsemän päivän jaksona, ylityö mukaan lukien, tulisi olla enintään 48 tuntia. Suomen työaikalaki taas määrittelee säännöllisen työajan enintään kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa.
Mistä sitten tietää, kuinka monta työtuntia viikossa on liikaa?
Työteho alkaa laskea tietyn pisteen jälkeen
Työntekijöiden keskittymiskykyä koetellaan modernissa työympäristössä monella eri tavalla. Yksi häiritsevimmistä tekijöistä on niin sanottu multitaskaaminen, jossa pompitaan useasta eri työtehtävästä toiseen. Ihminen pystyy tutkimusten mukaan parhaillaan keskittymään yhteen tehtävään 20 minuuttia.
– Me pyrimme tekemään monta asiaa yhtä aikaa. Silloin asiat eivät pysy päässä ja koemme sen keskittymisvaikeutena, kertoo Työterveyslaitoksen psykologi Heli Hannonen Ylelle.
Työn jatkuva keskeytyminen kuluttaa aivoja, sillä joka kerta kun työ keskeytyy saattaa kestää jopa varttitunnin, ennen kuin aivot ovat taas täysin orientoituneita työtehtävän pariin.
Toimistolla yömyöhään istuminen ei tarkoita siis huolellisempaa työn jälkeä. Työteho alkaa laskea tietyn pisteen jälkeen ja virheiden määrä lisääntyy. Hannosen mukaan tällöin aivot eivät enää palaudu ja älyllinen suorituskyky alkaa laskemaan.
Kuuden tunnin työpäivä lisää tuottavuutta
Julkisuudessa on käyty keskustelua kuuden tunnin työajoista, kun liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) visioi tulevaisuudesta, jossa neljän päivän työviikko ja kuusituntinen työpäivä olisi todellisuutta.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK tyrmää Marinin ajatuksen Taloussanomien mukaan. EK:n pääekonomisti Penna Urrilan mielestä ajatus neljän päivän työviikosta ei vastaa täysin todellisuutta, jossa suomalainen työelämä on tällä hetkellä.
– Meidän pitää pitää huolta suomalaisesta kilpailukyvystä kaikissa olosuhteissa, ja ajatukset työajan lyhentämisestä kaavamaisesti eivät tähän kuvaan sovi, Urrila kommentoi.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:in puheenjohtaja Jarkko Eloranta taas lähtisi rohkeasti kokeilemaan työajan lyhentämiä.
Lyhyemmän työpäivän sanotaan lisäävän tuottavuutta ja vähentävän työuupumusta. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että kuusituntinen työpäivä vähentää stressiä ja parantaa yleistä tyytyväisyyttä omaan elämää. Moni puhuu jopa neljätuntisen työpäivän puolesta.
On esitetty, että työnantajat saisivat henkilöstöstään enemmän irti, jos työaikaa lyhennettäisiin. Brittitutkimuksen mukaan keskimääräinen toimistotyöntekijä tekee töitä tehokkaasti vain 2 tuntia ja 53 minuuttia.
Suomessa tehdään keskimäärin 36-tuntista työviikkoa
Työterveyslaitoksen mukaan yhtä parasta työaikaa ei ole ja työajat tulee räätälöidä työntekijän ja organisaation tarpeisiin.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 suomalaisista 70 prosentilla palkansaajista työaika oli 35–40 tuntia viikossa. Pitkä säännöllinen viikkotyöaika oli palkansaajia selvästi yleisempää yrittäjillä, joista 40 prosentilla työaika oli yli 40 tuntia viikossa.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n mukaan suomalaiset tekivät töitä viime vuonna keskimäärin 36 tuntia viikossa. Miehillä työtunnit olivat 38 tunnin luokkaa, kun taas naisten työviikko oli 35 tuntia.
Suomalaiset tekevät muuhun maailmaan verrattuna lyhyttä työviikkoa. Esimerkiksi meksikolaiset paiskivat yli 43-tuntista työviikkoa. Eri maiden työkulttuuri ja sosioekonomiset tekivät määrittelevät pitkälti sen, kuinka pitkiä työpäiviä työnantajat odottavat työntekijöiden tekevän.
Liiallisen työnteon terveysvaikutukset
Ideaalin työviikon pituudesta on monta eri näkemystä. Moni pitää 40-tuntista työviikkoa standardina. Tiedämme kuitenkin, että tietyn tuntimäärän jälkeen työteho alkaa laskemaan.
Liika työnteko liitetään moniin eri terveysongelmiin, joita pahentaa muun muassa pitkittynyt työstressi. Stressi voi vaikuttaa uneen, ruokahaluun, verenpaineeseen sekä vastustuskykyyn.
American Journal of Epidemiology raportoi tutkimuksesta, jonka mukaan työntekijät, jotka tekivät yli 50-tuntisia työviikkoja sairastuivat 60 prosenttia todennäköisemmin syöpään ja 30 prosenttia todennäköisemmin sydän- ja verisuonitauteihin. Työterveyslaitoksen tutkimus toi esiin, että yli 50-tuntinen työviikko lisää riskiä sairastua masennukseen. Tuore tutkimus esittää, että jo 48-tuntinen työviikko lyhentää elinajanodotetta vuosilla.
Työaikaa tarkastellessa korostuu tapa, millä töitä tehdään. Pelkät pitkät työtunnit eivät ole yksinomaan syyllisiä henkilön terveysongelmiin.
Amerikkalaisessa tutkimuksessa työntekijät, joilla oli parempi asenne työtään kohtaan oli vähemmän terveysongelmia, verrattuna työntekijöihin, jotka eivät pitäneet työstään eivätkä olleet omistautuneita työlleen. Se monta tuntia hommia tehdään ei välttämättä olekaan niin tärkeää, vaan se miten työtä tehdään.
Työajan määrittelemisen keskiössä on terveysriskien lisäksi se, että yli viidenkymmenen tunnin työviikkoa kellottavat työntekijät joutuvat luopumaan muista tärkeistä asioista, kuten perheen kanssa vietetystä ajasta ja harrastuksista. Riittävä lepo, tauot ja vapaa-aika ovat työstä palautumisen kannalta elintärkeää.
Kirjoittaja: Martina Akrenius
