Petteri Orpo otti keskiviikkona kantaa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin tiistaiseen puheeseen, jossa hän hahmotteli tarkemmin näkemyksiään Euroopan unionin kehittämisestä.
– Mitä talous- ja rahaliiton kehittämiseen tulee, Suomen näkökulmasta jokaisella euromaalla on ensisijainen vastuu omasta taloudestaan ja sitä kautta koko euroalueen menestyksestä, Petteri Orpo totesi puhuessaan Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä Helsingissä.
Hän muistutti, että talous- ja rahaliitto on juuri niin vahva kuin sen jäsenmaat ovat.
– Ehdotukseen eurooppalaisesta valuuttarahastosta suhtaudun positiivisesti, sillä oikein toteutettuna sillä voisi olla vakauttava vaikutus euroalueen talouteen, hän totesi lisäksi.
Eurooppalaisessa keskustelussa on ollut esillä kriisimaiden rahoittamiseen tarkoitetun Euroopan vakausmekanismin EVM:n muuttaminen eurooppalaiseksi valuuttarahastoksi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mallin mukaisesti.
Suomen asioista puhuessaan hän huomautti, että vaikka olemme päässeet vihdoin mukaan vahvaan talouden kasvuun, niin muihin Pohjoismaihin verrattuna olemme vasta työn alussa.
– Kaikki liikkumavara, pienikin sellainen, on kohdistettava valtion budjetin sisällä näiden talouskasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä vahvistavien toimien rahoittamiseen, hän painotti.
Hän korosti, että talouden noususuhdanne ei anna hallitukselle perusteita muuttaa finanssipolitiikan linjaa. Hallituksen tavoite velkaantumisen lopettamisesta vuoteen 2021 mennessä ei vielä nykyisellä kasvulla toteudu, ja siksi lisätoimia ja uusia päätöksiä tarvitaan.
Orpo varoitti, että pitkään odotetun talouskasvun nostattama suhdannepöly uhkaa peittää monien silmät.
– Itse asiassa ei mennyt kuin muutama päivä taloudellisen katsauksen julkaisemisesta, kun eduskunnassa opposition edustajat jo vaativat menokurin löysäämistä ja säästöjen perumista yksi päätös asia kerrallaan, hän kertoi.
Väestön voimakas ikääntymisen myötä kasvavat hoiva- ja eläkemenot kuitenkin edellyttävät, että tulevia vuosia varten kerätään ylijäämää. Seuraava laskusuhdannekin on edessä jonain päivänä.
– Siksi rakenteelliset uudistukset markkinoiden avaamiseen ja kilpailun lisäämiseen sekä työmarkkinoiden ja julkisten palveluiden uudistamiseen ovat välttämättömiä ja niitä pitää jatkaa, Orpo totesi.
Yksi keskeisistä rakenteellisista uudistuksista on hänen mukaansa verojärjestelmän uudistaminen. Hallituksen veropolitiikan keskeinen tavoite on tukea talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden edellytyksiä.
– Tämän linjan lähtökohtana ovat ensinnäkin laajat veropohjat ja sitä kautta matalammat verokannat. Toiseksi kasvun ja taloudellisen toimeliaisuuden vahvistumiseksi verorakenteen uudistamista on jatkettu laskemalla työn ja yrittämisen verotaakkaa. Kolmanneksi verotuksen painopistettä on siirretty haittojen verottamiseen. Neljänneksi hallitus on päättänyt tehdä julkisen talouden sopeuttamisen menoja leikkaamalla, ei veroja korottamalla, Orpo kertoi.
”Ruotsi pohtii yhteisöverotuksensa laskemista”
Petteri Orpo painotti, että verotuksemme on säilyttävä kilpailukykyisenä, kun Suomi kilpailee yritysten pääkonttorien paikoista ja keskeisistä investoinneista. Vaikka yhteisöverokantamme on hänen mukaansa edelleen varsin kilpailukykyinen, pitää muutoksia toimintaympäristössä seurata tarkasti.
– Tiedossamme on, että Ruotsi pohtii yhteisöverotuksensa laskemista. Se, että olemme pärjänneet kilpailussa aikaisemmin, ei takaa sitä välttämättä enää tulevina vuosina, Orpo sanoi.
Suuria muutoksia ei Orpon mukaan ole suunnitteilla yritysverotuksessa. Suurempi ongelma on hänen mukaansa korkea kokonaisveroaste, joka on pois yritysten toiminnan kehittämisestä ja investointimahdollisuuksista.
– Keskeinen veropolitiikan tavoite on ollut, ettei kenenkään työn verotus kiristy. Työn verotuksen keventämiseen on ensi vuoden veroratkaisu huomioon ottaen kohdistettu tämän hallituksen kaudella yli 1,3 miljardin euron kevennykset, hän muistutti.
Työtä tekevien suomalaisten verotus on kuitenkin hänen mukaansa Suomessa edelleen kireää moneen Länsi-Euroopan maahan verrattuna. Hän muistutti myös, että kireän veroprogression suurimpia maksajia on tavallinen työtä tekevä keskiluokka.
Hallitus on päättänyt käynnistää verotuksen pitkän aikavälin valmistelutyön, eli niin sanotun verotuksen tiekartan valmistelun.
– Tiekartta käsittelee verotuksen kokonaisuutta ja sen kehittämistä isojen muutostrendien valossa. Tiekartan valmistelu käynnistää tulevaisuuden verojärjestelmän valmistelun, Orpo kertoi.
